Suomessa ja maailmalla kiekkomediat ovat maanantaina puineet Suomen hylättyä maalia naisten MM-loppuottelun jatkoajalla. Kanadalaistuomari Dan Hanoomansigh avasi Twitter-tilillään, miksi Suomen maalin hylkäys oli tuomaristolta oikea päätös.
Suomi ehti jo juhlia maailmanmestaruutta, kunnes videotuomaristo näki Jenni Hiirikosken häirinneen maalivahdin alueen rajalla pelannutta maalivahti Alex Rigsbyä.
Kanadassa on kuusi erilaista erotuomarien koulutustasoa. Toiseksi korkeimmalla tasolla työskentelevä Hanoomansingh toimii myös erotuomarikouluttajana ja Brittiläisen Kolumbian provinssin naistuomarien koordinaattorina.
– Lopulta kaikki oli hyvin pienestä kiinni, mutta tuomio meni oikein. Kaikki kärsivät, erityisesti suomalaiset ja fanit, pelin imago sekä tuomarit itse. Silloinkin, kun tuomio menee oikein, tuomarit kantavat sitä mukanaan pitkään, Hanoomansingh sanoi Twitterissä.
– Monien mukaan sääntö 185(iii) on todiste tuomarien väärälle päätökselle. Pelkästään sen kohdan perusteella päätös vaikuttaakin selvältä. Tilannetta ei voi kuitenkaan katsoa pelkästään yhden säännön kautta. Tilanteeseen soveltuu kaikkiaan viisi eri sääntöä, Hanoomansigh twiittasi.
Soveltuvat sääntökohdat ovat 183(i), 183(ii), 184(iii), 185(iii) ja 186(v). Erotuomari alleviivaa erityisesti sääntöä 183(i), joka kieltää kaiken kontaktin vastustajan maalivahtiin. Kohta 183(ii) täsmentää sääntöä.
Tahaton kontakti sallitaan, kun maalivahti pelaa kiekkoa maalialueensa ulkopuolella edellyttäen, että kenttapelaaja yrittää kohtuudella minimoida tai välttää tällaista kontaktia.
Suomen pelaaja ei Hanoomansighin mukaan missään vaiheessa jarruta, muuta painopistettä, käänny pois tai muuten ajoissa toimi tarpeeksi kontaktin estämiseksi.
Erotuomarin mukaan kyse ei ole siitä, onko tilanne vai vahinko vai ei. Ensisijaisesti katsotaan sitä, tekeekö pelaaja tarpeeksi kontaktin minimoimiseksi. Tässä kohdin sovelletaan myös sääntöä 184(iii).
Jos maalivahti on maalialueensa ulkopuolella ja hyökkäävä kenttäpelaaja estää maalivahtia palaamasta takaisin maalialueelleen tai estää maalivahtia suorittamasta kunnolla torjuntatehtäväänsä maalin syntyessä, ei maalia hyväksytä ja hyökkäävälle kenttäpelaajalle tuomitaan pieni rangaistus estämisestä.
Kanadalaistuomarin mukaan Yhdysvaltojen maalivahdin pelaamista estettiin selvästi, eikä tällä ollut mahdollisuutta palata paikalleen yrittämään toisen laukauksen torjumista.
Näin ollen, koska kyseessä ei ollut tahaton kontakti, voimaan astuu Hanoomansighin mukaan sääntöpykälä 186(v).
Hyökkäävälle kenttäpelaajalle, joka ottaa muunlaisen kuin tahattoman kontaktin maalialueensa ulkopuolella olevaan maalivahtiin pelitilanteen aikana, tuomitaan pieni rangaistus estämisestä. Jos tilanteessa tehdään maali, sitä ei hyväksytä.
Erotuomarin mukaan maalivahdille määrätty kampitusrangaistus saattaa olla tilanteen ainoa mahdollinen tuomarivirhe.