Suomessa ja maailmalla kiekkomediat ovat maanantaina puineet Suomen hylättyä maalia naisten MM-loppuottelun jatkoajalla. Kanadalaistuomari Dan Hanoomansigh avasi Twitter-tilillään, miksi Suomen maalin hylkäys oli tuomaristolta oikea päätös.
Suomi ehti jo juhlia maailmanmestaruutta, kunnes videotuomaristo näki Jenni Hiirikosken häirinneen maalivahdin alueen rajalla pelannutta maalivahti Alex Rigsbyä.
Kanadassa on kuusi erilaista erotuomarien koulutustasoa. Toiseksi korkeimmalla tasolla työskentelevä Hanoomansingh toimii myös erotuomarikouluttajana ja Brittiläisen Kolumbian provinssin naistuomarien koordinaattorina.
– Lopulta kaikki oli hyvin pienestä kiinni, mutta tuomio meni oikein. Kaikki kärsivät, erityisesti suomalaiset ja fanit, pelin imago sekä tuomarit itse. Silloinkin, kun tuomio menee oikein, tuomarit kantavat sitä mukanaan pitkään, Hanoomansingh sanoi Twitterissä.
– Monien mukaan sääntö 185(iii) on todiste tuomarien väärälle päätökselle. Pelkästään sen kohdan perusteella päätös vaikuttaakin selvältä. Tilannetta ei voi kuitenkaan katsoa pelkästään yhden säännön kautta. Tilanteeseen soveltuu kaikkiaan viisi eri sääntöä, Hanoomansigh twiittasi.
Soveltuvat sääntökohdat ovat 183(i), 183(ii), 184(iii), 185(iii) ja 186(v). Erotuomari alleviivaa erityisesti sääntöä 183(i), joka kieltää kaiken kontaktin vastustajan maalivahtiin. Kohta 183(ii) täsmentää sääntöä.
Tahaton kontakti sallitaan, kun maalivahti pelaa kiekkoa maalialueensa ulkopuolella edellyttäen, että kenttapelaaja yrittää kohtuudella minimoida tai välttää tällaista kontaktia.