Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset Suomessa ovat vähentyneet vuosikymmenten aikana, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteesta.
Kiloa kohden kalaa tarvitaan lähes puolet vähemmän rehua kuin 80-luvulla.
– Rehussa on typpeä ja fosforia, jota kala tarvitsee elämiseen. Kun rehua annetaan kalalle, osa rehusta menee kalan läpi. Mitä enemmän rehu muuttuu kalan kasvuksi, sitä vähemmän veteen menee rehua. Tämä rehukerroin on parantunut 47 prosenttia, kertoo johtava tutkija Antti Kause Lukesta.
Rehukerroin on yksi ravinnekuormituksen määräävistä tekijöistä. Myös typpi- ja fosforikuormitus on pienentynyt 80-luvusta. Suomen rannikkoalueella olevien kirjolohikasvattamoiden fosforin kuormitus on pienentynyt 76 prosenttia ja typen 70 prosenttia.
Rehukerroin ja ravinnekuormitus vaikuttavat Kausen mukaan erityisesti vesistöjen rehevöitymiseen.
Ravinnekuormituksen pienentyminen johtuu esimerkiksi siitä, että ruokintatekniikat ovat kehittyneet ja Kausen mukaan rehutehtaat ovat kehittäneet rehuja niin, että kalat sulattavat rehut paremmin. Perintötekijöiden ansioista kirjolohi käyttää rehua ja sen ravinteita aiempaa paremmin hyödyksi.
Aineisto perustuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen keräämään aineistoon Suomen rannikkoalueelta. Aineistossa on kaikki kalankasvattamot, joita on noin 150 kappaletta.
Lainsäädäntö ohjaa parannuksiin
Suomen tiukka lainsäädäntö on vaikuttanut Kausen mukaan ympäristövaikutusten vähentymiseen. Esimerkiksi Norjassa ja Skotlannissa ei ole edistytty yhtä paljon.
Silti Suomen markkinoille myytävästä lohesta ja kirjolohesta alle neljäsosa on kotimaassa kasvatettua kirjolohta, selviää Luken vuoden 2017 Kalamarkkinakatsauksesta.
– Suomalaisen kalan määrä Suomen markkinoilla ei ole kovin suuri. Olemme kuitenkin kestävän kehityksen ruokamaa, jossa lähiruoka koetaan positiivisena asiana, Kause sanoo.
WWF suosittaa suosittaa Kalaoppaassaan suomalaisen kasvatetun kirjolohen ja lohen ostamista. Esimerkiksi Euroopassa ja Turkissa kasvatettua kirjolohta tulisi ostaa harkiten.