Hallitus lähetti energia- ja ilmastostrategiansa luonnoksen perjantaina lausuntokierrokselle riitaisissa merkeissä.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) ilmoitti tuoreeltaan, että perussuomalaiset ei ole tyytyväinen perjantaina valmistuneeseen luonnokseen.
Ranne on hallituksessa perussuomalaisten ilmastoasioista neuvotteleva ministeri.
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan hallituksen energia- ja ilmastostrategia on ristiriitainen kokonaisuus, sillä siinä on yhtäältä nähtävissä Suomen ilmastopolitiikan ongelmakohdat, mutta toisaalta ei esitetä riittävästi toimia niiden ratkaisemiseksi.
Seppälä työskentelee tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa.
Seppälän mukaan Suomen ilmastopolitiikan kompastuskivenä on niin sanottu maankäyttösektori, joka on yksi EU:n ilmastoarkkitehtuurin kolmesta peruspalikasta. Maankäyttösektoriin sisältyvät Suomelle tärkeän metsätalouden aiheuttamat ilmastovaikutukset.
Päästökauppasektorilla kehitys on ollut Seppälän mukaan erittäin myönteistä eikä taakanjakosektorillakaan ole suurempia ongelmia.
– Maankäyttösektori ja erityisesti korkealla tasolla säilyneet hakkuut ovat pullonkaula Suomen ilmastopolitiikassa tällä hetkellä. Tässä strategiassa ei ole uskottavasti toimenpiteitä, joilla voitaisiin saavuttaa EU:n vuoden 2030 päästötavoitteet tai Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite. Tässä ei ole sellaisia toimenpiteitä jotka veisivät maaliin asti, vaan ne jäävät auki, Seppälä sanoo.
"Otettu tietoinen riski"
Seppälän mukaan on selvää, että Suomi ei tule saavuttamaan maankäyttösektorin tavoitteita käynnissä olevalla velvoitekaudella 2021–25, vaan sektori jää pahasti alijäämäiseksi. Alijäämää kertyy noin 110–115 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä on massiivinen lukema siihen nähden, että Suomen fossiiliperäiset päästöt olivat viime vuonna ennakkotietojen mukaan 39 miljoonaa tonnia.
EU:n pelisääntöjen mukaan hyvittämättä jäänyt maankäyttösektorin alijäämä siirtyy taakanjakosektorin kannettavaksi vuosina 2026–30. Vaikka vain osa alijäämästä siirtyisi taakanjakosektorille, Suomi ei voisi Seppälän mukaan tämän jälkeen mitenkään selvitä velvoitteestaan.
– Tässä on otettu tietynlainen riski, ettei välitetä maankäyttösektorista. Hallitus on laskenut sen varaan, että EU antaa merkittäviä helpotuksia tämän tekemättömyyden seurauksien suhteen. Tässä vedotaan muun muassa Ukrainan sotaan ja Venäjän puuntuonnin loppumiseen, Seppälä arvioi.
– Tässä on otettu tietoinen riski, kun on haluttu antaa meidän metsäteollisuudellemme se puu mitä markkinat ovat halunneet.
Hallitusohjelmaa purkamaan?
EU:n vuoden 2030 päästötavoitteiden ohella myös Suomen oman vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen on Seppälän mukaan uhattuna.
– Ilmastopaneeli on arvioinut, että noin 15 megatonnia pitäisi saada nettonielua maankäyttösektorille 2035, että voisimme päästä maaliin. Nyt me olemme päästöjen puolella 13,7 megatonnia. Nämä politiikkaskenaariot, joiden pitäisi johtaa maaliin, eivät ole uskottavasti siinä asennossa, että voisimme saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen, Seppälä sanoo.
Perussuomalaisten vaatimukset ilmastolain uudelleentarkastelusta ovat Seppälän mukaan suuri kysymysmerkki. Perjantaina valmistuneen luonnoksen mukaan ilmastolain tavoitteiden arviointi tehdään vielä tänä vuonna
Ilmastolain mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen tulisi olla tasapainossa vuoteen 2035 mennessä.
– Hallitusohjelmassa ollaan sitouduttu hiilineutraalisuustavoitteeseen. Jos siitä luovutaan, niin silloin joudutaan purkamaan hallitusohjelmaa, Seppälä muistuttaa.