Suomen linnusto muuttuu – nämä lajit ovat ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät

– Aika lailla ollaan arvailujen varassa. Esimerkiksi se, että pajulinnun pitää nykyisin ylittää ei vain Saharan autiomaa vaan myöskin nykyisin aika lailla kuivuudesta kärsivä koko eteläinen Eurooppa. Kenties sillä on jotain vaikutusta tähän asiaan, pohtii Helle.

Eteläiset lajit kuten mustarastas hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Kuva: Esa KurkikangasMTV

Eteläisten lajien voittokulku jatkuu

Eteläisillä lajeilla puolestaan menee hyvin. Alkukesän lintulaskennoissa havaittiin erityisen runsaasti muun muassa mustarastaita, peukaloisia, naakkoja ja tiltaltteja. Nämä lajit menestyvät monenlaisissa ympäristöissä ja hyötyvät ilmastonmuutoksesta.

– Ne saattavat entistä useammin talvehtia Suomessa ja pääsevät hyvissä ajoin keväällä pesimään. Toisaalta ne eivät vaadi mitään vanhaa metsää tai sen kummempaa eli viihtyvät hyvin monenlaisissa metsissä, kenties laitakaupunkien pihapiireissäkin eli siinä mielessä ne ovat sopeutuvaisia lintuja, arvioi Helle.

Viime talven leudoista keleistä hyötyivät myös puukiipijät ja hippiäiset. Niitä havaittiin laskennoissa selvästi edellisvuotta enemmän.

Pohjoisen lajeja havaittiin laskennoissa hyvin vähän.

– Sinirinnalla oli kaikkien aikojen kehnoin tulos laskennoissa. Niittykirvisiä ja keltavästäräkkejä laskettiin myös hyvin vähän, huomauttaa Helle.

Puukiipijät hyötyivät leudosta talvesta ja niitä havaittiin laskennoissa viimevuotista enemmän. Kuva: Esa KurkikangasMTV

Hyönteissyöjät kärsivät sateista ja kylmyydestä

Kylmä ja märkä alkukesä on vaikeuttanut monien lintujen elämää.

– Se aiheuttaa vähän lajista riippuen esimerkiksi poikaskuolleisuutta. Mitä pienempi lintu, sitä pahemmin se kärsii kylmästä ja sateista, sanoo Helle.

– Hyönteissyöjillä, jotka ovat tulleet Suomeen touko-kesäkuun vaihteessa, on pesinnöissä nyt kriittinen vaihe. Niillä on pesässä pienet poikaset, jotka eivät kestä kylmää eikä sadetta ja tarvitsevat jatkuvasti ruokaa. Semmoiset lajit ovat ilman muuta vaikeuksissa.