Vatikaanissa paavi Franciscus on julistanut kaksi edesmennyttä paavia katolisen kirkon pyhimyksiksi.
Kyseiset paavit ovat vuonna 1963 kuollut Johannes XXIII ja vuonna 2005 kuollut Johannes Paavali II.
Pietarinkirkon edustan aukiolle on kokoontunut satojatuhansia ihmisiä seuraamaan kirkossa meneillään olevaa messua. Joukossa on runsaasti puolalaisia, sillä Johannes Paavali II oli puolalaissyntyinen.
Hän johti roomalaiskatolista kirkkoa peräti 27 vuoden ajan. Pietarinkirkossa onalkanut paavi Franciscuksen johdolla messu, jossa pyhimykseksi julistaminen sinetöidään.
Erilaiset pyhimykset
Katolilaisten uudet pyhimykset ovat monella tapaa hyvin erilaisia. Vuosina 1978-2005 kirkkoa johtanut Johannes Paavali II matkusteli pitkän virkakautensa aikana ympäri maailmaa ja nousi välittömän esiintymistyylinsä ansiosta lähes rocktähden asemaan. Hän oli vuosisatoihin ensimmäinen paavi Italian ulkopuolelta ja ensimmäinen koskaan kommunistisesta Itä-Euroopasta.
Johannes Paavalin suurimpana ansiona pidetään hänen näkyvää rooliaan kommunismin romahtamisessa - ei vähiten kotimaassaan, missä hän on yhä kansallissankari.
– Hän nousi paaviksi erityiseen aikaan historiassa, ehkä parhaimpaan mahdolliseen aikaan meidän kannaltamme, sanoo paavista väitöskirjan kirjoittanut sosiologi Katarzyna Uklanska.
Menneet synnit varjostavat
Arvostelijoiden mukaan Johannes Paavali II oli sysimusta konservatiivi, joka moitti köyhien ja oikeudenmukaisuuden puolesta taistelleita vasemmistolaisia pappeja ja veljeili mieluummin sotilasdiktatuurien kanssa. Hänen katsotaan myös vältelleen selvittämästä kirkossa paljastunutta lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.
Vuonna 1958 paaviksi valittu Johannes XXIII taas muistutti monella tapaa nykyistä uudistajapaavia. Hän kutsui monien yllätykseksi koolle Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen, joka avasi katolisen kirkon yhteyksiä toisiin kristillisiin kirkkoihin, vahvisti maallikkojen roolia kirkossa ja kansankielen käyttöä messuissa latinan sijaan. Vuonna 1963 kuollut paavi ei itse ehtinyt nähdä työnsä tuloksia.