Kakkavedet pois Itämerestä: Helsinki otti käyttöön jätevesialennuksen, muissa satamissa paljon parannettavaa

Itämeri on maailman saastunein meri. Lähimertamme vaivaa etenkin rehevöityminen, joka johtuu ihmisten ulosteista ja maatalouden ravinnepäästöistä.

Helsingin satamassa on ryhdytty tositoimiin. Tänä vuonna Helsinkiin saapuville noin 250 risteilyalukselle tarjotaan kannustinta pumpata jätevetensä satamaan.

– Kaikki ne risteilijät, jotka kytkevät jätevesiletkut kaupungin viemäriverkkoon ja pumppaavat jätevettä saavat 20 prosentin alennuksen jätevesimaksuista. Tähän menessä kautta kannustin näyttäisi purevan, sanoo Helsingin sataman satamamestari Antti Pulkkinen.

Pulkkisen mukaan risteililyalukset jättivät satamaan viime vuonna noin 52–55 000 kuutiometriä. Tänä vuonna odotetaan suurempia määriä. Tavoitteena on, että jokainen alus tyhjentäisi käymälävetensä satamaan, kun viime vuonna pumppausaste oli noin 80 prosenttia.

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päätös

• Uudet laivat eivät saa tyhjentää käymäläjätevesiään Itämereen 1.6.2019 jälkeen.
• Nykyisillä käytössä oleville risteilyaluksilla kahden vuoden siirtymäaika, 1.6.2021 saakka.
• Itämeren erityisalueen ulkopuolelta saapuvat alukset, jotka purjehtivat suoraan Pietariin saavat aikaa vuoteen 2023 asti.
• Uusi määräys koskee pääsääntöisesti ulkomaisia risteilyaluksia, koska Suomessa säännöllisesti liikkennöivät matkustajalaivat ovat jo pitkään tyhjentäneet jätevetensä satamiin.

Jätemäärät Helsigin satamassa vuonna 2015

• Helsingin satama vastaanottaa vuosittain noin 1500 tonnia jätettä. Lukuun sisältyy sekä sekajäte että kierrätettävä jäte.
• Risteilyalusten konehuoneen puolelta tulevia öljyperäisiä jätteitä vastaanotetaan noin 600 tonnia vuosittain.
• Risteilijöiden jätevettä pumpattiin Helsingin viemäriverkkoon viime vuonna noin 52–55 000 kuutiometriä.

Jätteenpäästökielto voimaan vuonna 2019

Alusjätealennuksen kaltaisia ratkaisuja tarvitaan vielä muutama vuosi ennen kuin kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kielto päästää jätevesiä Itämereen astuu voimaan.

Vuonna 2019 uudet yli 12 henkilöä kuljettavat matkustaja-alukset eivät saa enää tyhjentää jätevesiään lähimereemme. Nykyiset risteilyalukset saavat kaksi vuotta lisäaikaa, vuoteen 2021 asti. 

Helsingin satamassa ollaan hyvässä vauhdissa: jäteveden vastaanottokapasiteettia kehitetään ja pyritään kasvattamaan jatkuvasti.

– Nyt kun aloitamme rakentamaan kolmatta risteilylaituria Hernesaareen, niin se varustetaan jätevesijärjestelmällä, jonka vastaaottokapasiteetti on 400 kuutiota tunnissa ja se on sitten ihan varmasti riittävä laivalle kuin laivalle, satamamestari Pulkkinen kertoo.

Kaksi suurta ongelmaa

Helsingin satama on Itämeren satamakaupunkien edelläkävijä muutaman muun, kuten Tukholman sataman ohella. Joissakin kohteissa on vielä merkittäviä ongelmia ratkaistavana, jotta IMO:n päätöstä voitaisi noudattaa.

Ongelmia on kaksi. Osa satamista pitää jäteveden pumppaamisen hintaa korkealla, mikä ei kannusta risteilijöitä tyhjentämään jätteitään satamiin.

– Jätteen vastaanottamisen hinnoissa on suurta vaihtelua Itämeren alueella. On ongelmallista, jos jokin satama pyytää kohtuuttomia lisämaksuja. Tämä on eräs ongelma, joka täytyy ratkaista tavalla tai toisella, risteilyjärjestö Cruise Lines International Associationin (CLIA) tekninen johtaja Bud Darr sanoo.

Toinen, suurempi ongelma, on puuttuva infastruktuuri. Joillakin satamilla ei edelleenkään ole kykyä vastaanottaa suuria määriä jätevettä, varsinkaan jos risteilylalus tekee vain lyhyen pysähdyksen.

– Yksittäisistä ongelmista suurin on käytännöllisyyden kasvattaminen. Kaikkiin Itämeren alueen satamiin pitäsi saada sellaiset jätevesijärjestelmät, että kun alus saapuu satamaan tyhjentääkseen jätevesisäiliönsä, tyhjentämistarve ja vastaanottokyky täytyy olla yhteensovitettavissa, Darr sanoo.

Tavoite on saavutettavissa

Risteilyalalla uskotaan, että vaikka edessä olevan työn määrä Itämeren satamissa on merkittävä, jäteenhuolto voidaan järjestää ja näiltä osin puhtaampi Itämeri voisi olla totta. 

– Tarvittavat kunnostukset ehtii vielä tehdä, mutta nyt on aika alkaa töihin ja varmistaa, että järjestelmä toimii ja palvelee joka osapuolta Itämeren alueella, CLIA:n tekninen johtaja Bud Darr pohtii.