Rahtilaivat laskevat vessavedet suoraan Itämereen – nyt yksi yritys laittaa saastuttavalle käytännölle stopin: "Tottakai sillä on merkitystä"

Itämeren rehevöitymistä ei osaltaan auta se, että rahtilaivat saavat laskea jätevetensä suoraan mereen. Yksi vesillämme seilaava yritys aikoo kuitenkin panna käytännölle omalta osaltaan stopin.

Sinileväkausi on pian pahimmillaan Itämerellä. Merta rehevöittää pieneltä osaltaan sekin, että avomerellä rahtilaivat saavat laskea jätevetensä - mukaanlukien vessavedet - suoraan mereen.

Ainakin tältä osin parannusta on näkyvissä. Turkulaiseen Meriaura Group -yritysryhmään kuuluva VG-Shipping -varustamo lopettaa omistamillaan kahdeksalla laivalla kaiken jäteveden laskemisen Itämereen.

– Heinäkuun alusta alkaen tuomme kaikki jätevedet maihin, sanoo VG-Shipping varustamon laatu- ja turvallisuusjohtaja Thomas Friis.

– Varmasti tästä jonkin verran tulee lisäkuluja. Pyrimme siihen, että tästä tulee rutiinia, ja pyrimme myös vähän toimimaan esimerkkinä, Meriaura Groupin pääomistaja Jussi Mälkiä sanoo.

Muutos koskee aluksi vain omia laivoja

Yhtiön laivoilla jätteen pumppaaminen maihin tulee sitomaan yhden henkilön tekemään lisätöitä satamassa, jossa aika on muutenkin kiireistä.

Yhtiön vuokraamilla laivoilla muutosten tekeminen ei ainakaan vielä aluksi onnistu. Yhteensä konserni liikennöi parillakymmenellä laivalla. Yhtiön laivoista neljällä on jäteveden puhdistuslaiteet, jotka puhdistavat niin mustan kuin harmaankin veden.

Jatkossa kaikki tuodaan kuitenkin maihin. Hyvä kysymys on myös se, ovatko kaikki satamat valmiita ottamaan jätevedet vastaan.

– Valmius tähän satamissa vaihtelee. Satamien on oltava valmiita vastaanottamaan kohtuullinen määrä jätevettä. Käytännössä moni satama joutuu tilaamaan tankkiauton, Friis sanoo.

Jäteveden käsittelystä maksetaan jo

Satamat perivät kuitenkin jo maksua, joka kattaa jätevedet.

– Satamien valmiutta ei ole täysin testattu. Nyt me aloitamme. Jos satamat eivät pysty velvoitetta täyttämään, meidän on yhteistyössä satamien ja muiden toimijoiden kanssa kehitettävä jätteitten käsittelyä, Friis sanoo.

Tavoitteet yhtiöllä ovat kuitenkin vielä paljon korkeammalla, sillä se haluaa jätteettömäksi. Yhtiö pyrkii minimoimaan jätteen syntyä ja lisäämään kierrätystä. Muutos ulottuu messiinkin, kun ruokahävikkiä pienennetään. Jopa laivalla nautittavia aterioita ohjataan ”pikkuhiljaa ympäristö- ja ilmastoystävällisempään suuntaan”.

Matkustajalaivoilla tilanne on toinen

Mutta mitä kaikkea laivoilta mereen päätyy ja mitä merkitystä päästöillä on? Itämeren suurin saastuttajahan on sitä ympäröivä maatalous.

Suomalaiset matkustajavarustamot ovat jo pitkään tuoneet käymäläjätevetensä maihin. Myös uusien kansainvälisten matkustaja-alusten on tehtävä näin tästä vuodesta alkaen ja vanhojen vuonna 2021. STT kertoi, että viime kesänä Helsingissä käyneistä matkustajalaivoista lähes kaikki olivat tuoneet käymäläjätteen satamaan - mutta eivät kaikki. Yhdenkin ison risteilijän jätteiden päätymisellä mereen on iso merkitys.

Rahtivarustamoilla säädökset ovat sen sijaan toiset. Tällä hetkellä on kaikilla rahtialuksilla laillista päästää jätevedet suoraan mereen 12 mailin eli noin 20 kilometrin etäisyydellä maista.

– Ne ovat samoja vesiä kuin kotitaloudessa eli talousvedet, suihkuvedet ja myös vessavedet, VG-Shipping Friis sanoo.

Kiinteä uloste menee mereen niin sanottujen hajottajien läpi. Se kuitenkin vain pienentää jätteen, ei puhdista. Näin on siis toiminut myös VG-Shipping tähän asti.

Kuinka iso merkitys tällä sitten on?

Esimerkiksi Suomen ulkomaankauppalaivastoon kuuluu Suomen Varustamojen mukaan noin 110 alusta, josta suuri osa liikennöi Itämerellä. Miehistöä rahtialuksella on keskimäärin noin kymmenen.

Alusten jätevedet vastaavat siis hyvinkin parinsadan kotitalouden päästöjen menemistä suoraan mereen.

– Tottakai, sillä on merkitystä, Friis sanoo.

Lisäksi Itämerellä kulkee paljon muita kuin suomalaisia aluksia.

Sinänsä esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen osalta merikuljetukset ovat hyvin vähäpäästöisiä tonnia kohti.

Meriaura eri keinoin vähentänyt myös ilmastopäästöjään. Sillä on esimerkiksi kaksi modernia EcoCoaster-alusta, joiden polttoainekulutus jää puoleen tavallisesta. Lisäksi yhtiö valmistaa itse bioöljyä osaan aluksistaan.

Talouselämä kertoi Meriauran omistaja Jussi Mälkiän värikkäästä tarinasta vuonna 2012 jutussa: Greenpeacen koulima liikemies.

VG-Shipping -varustamon liikevaihto oli lähes 56 miljoonaa euroa ja nettotulos 1,3 miljoonaa vuonna 2018.

Lue myös:

    Uusimmat