"Laitteet eivät toimi ja kustannuksia tulee" – Varustamot huolissaan velvoitteistaan puhdistaa painolastivedet

Varustamojen mukaan Itämerellä toimivia laitteistoja ei ole tarjolla. Puhdistuslaitteistojen avulla on tarkoitus estää haitallisten vieraslajien kulkeutuminen merialueelta toiselle.

Laivojen painolastivesien mukana siirtyy haitallisia vieraslajeja mereltä toiselle. Itämerelle saapuneista 120 vieraslajista 60 prosenttia on tullut laivojen mukana.

Esimerkiksi amerikanmonisukasmato, liejutaskurapu, mustatäplätokko ja koukkuvesikirppu ovat saapuneet meille painolastivesien mukana.

Tämä epätoivottu liikenne halutaan nyt lopettaa kansainvälisellä sopimuksella, joka velvoittaa ulkomaanliikenteessä olevat alukset hankkimaan käsittelylaitteiston, joka tuhoaa vieraslajit painolastivesistä.

Itämeri tarvitsee omat puhdistuslaitteistot

Suomen varustamoyhdistyksessä ei ilahduttu, kun selvisi, että Suomen ratifioinnin ansiosta sopimus tulee voimaan jo vuoden kuluttua syyskuussa.

– Tällaista painolastivesien käsittelytekniikkaa, joka toimisi täysin 100-prosenttisesti Itämeren oloissa, ei ole vielä olemassakaan, perustelee Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén.

Itämeren vähäsuolaisuus ja talviolosuhteet vaikeuttavat toimivan käsittelytekniikan kehittämistä – tosin suomalainen Wärtsilä vakuuttaa, että heidän laitteensa toimivat Itämerelläkin.

Viranomaiset uskovat, että toimivia laitteistoja tulee pian markkinoille.

– Valitettavasti tyyppihyväksyntäsäännöt eivät ole aiemmin ottaneet huomioon vähäsuolaisia olojamme. Asiasta on kuitenkin keskusteltu Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) ja tulevaisuudessa meillä tulee olemaan laitteita, jotka toimivat Itämeren murtovesiolosuhteissa ja alhaisissa lämpötiloissa, uskoo johtava asiantuntija Anita Mäkinen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.

Lisäkustannukset hiertävät varustamoja

Varustamoja hiertää myös painolastivesien puhdistuslaitteiden hinta – varsinkin kun äskettäin on jouduttu hankkimaan myös rikkipesurit.

– Kyllä se tulee kalliiksi. Laiteinvestointi maksaa 0,5-1,5 miljoonaa per alus, laskee Widén.

– Se on lisäkustannus, sitä emme voi kieltää. Onko se kohtuuton, siihen en osaa ottaa kantaa, toteaa Mäkinen.

Vapautusta määräyksistä voi anoa

Pelkästään Itämerellä liikkuvat alukset voivat myös saada vapautuksen laitteistojen hankkimisesta, mutta sitä varten varustamon pitää ottaa näytteitä ja todistaa, ettei riskiä vieraslajien siirtymisestä satamasta toiseen ole.

– Varustamojen pitää ryhtyä pikaisesti toimiin asian hoitamiseksi. Varustamon tulee anoa vapautusta ja kun anomus tehdään, heillä pitää olla riskianalyysi tehtynä. Näytteenottoon kannattaa ryhtyä pikaisesti, neuvoo Mäkinen.

– Koko Itämeri voisi saada poikkeusluvan, mutta kaikki on vielä auki, koska meillä ei ole selvää tulkintaa tai viestiä viranomaisilta, mikä on lopullinen tulkinta, epäilee Widén.

Laitevalmistajille hyvät markkinat 

Laitevalmistajat puolestaan hyötyvät uusista markkinoista. Valmistajia on noin 50, joista yksi on suomalainen Wärtsilä.

Yhtiö on jo asentanut satoja painolastivesien puhdistuslaitteistoja uusiin aluksiin ja odottaa nyt merkittävää liiketoiminnan kasvua, kun vanhat alukset ryhtyvät hankkimaan laitteistoja.

Maailmassa on noin 50 000 ulkomaanliikenteen alusta, joihin on hankittava painolastivesien puhdistuslaitteisto. Meillä laitteisto on asennettava 110 alukseen, jotka seilaavat Suomen lipun alla.

Varustamot pelkäävät kiirettä

Osassa aluksista puhdistuslaitteisto pitää olla jo vuoden päästä. Uusintakatsastuksen sopivalla ajoittamisella varustamo voi kuitenkin saada viiden vuoden siirtymäajan. Tästä huolimatta varustamot pelkäävät kiirettä.

– Vuoden kuluttua pitää olla käsittelylaitteet asennettuina tai vaihtoehtoisesti poikkeusluvat sovittuina tai tehtynä 5-vuotisluokitus, jolla saa lisäaikaa. Vuosi aikaa toimia ja tulee kova paine telakkakapasiteettiin, mutta varsinkin siihen, minkälaisen laitteen valitsee, ennakoi Widén.

– Tämä teettää työtä, se on myönnettävä, mutta mitä pikemmin ryhtyy toimeen, sitä pikemmin asiat tulevat ratkaistua, sanoo Mäkinen.

Vieraslajit aiheuttavat mittavia vahinkoja

Mäkinen muistuttaa myös painolastivesien käsittelyn tärkeydestä.

– Painolastivesiä on pidetty kolmanneksi suurimpana uhkana merien ekosysteemille ja meriluonnon monimuotoisuudelle. Pahempia uhkia ovat vain ilmastonmuutos ja lajien kuoleminen sukupuuttoon.

Ilman lastia kulkevat alukset käyttävät painolastivettä aluksen vakauttamiseen. Arvioiden mukaan alusten mukana siirtyy vuosittain jopa 12 miljardia tonnia painolastivettä satamasta toiseen.

Painolastivesien mukana kulkeutuvat arviolta 7000 lajia aiheuttavat joka vuosi kymmenien miljardien eurojen taloudelliset vahingot vieraslajeina uudessa ympäristössä.

Pahinta tuhoa on tähän mennessä aiheuttanut painolastivesien mukana Mustallemerelle levinnyt amerikankampamaneetti.