Lannoitteiden lastaus laivoihin on paljastunut merkittäväksi Itämerta rehevöittäväksi toiminnaksi. Varovaisten arvioiden mukaan lannoitteita päätyy lastauksen yhteydessä mereen noin 17 000 tonnia vuodessa. John Nurmisen säätiön uudessa hankkeessa yritetään saada lannoitteiden hävikki pienenemään kehittämällä lastauskäytäntöjä.
Lannoitelasteja menee Itämeren satamien läpi 33 miljoonaa tonnia vuodessa. Alan kuljetussopimuksissa sallittu hävikki on 0,5 prosenttia.
– Jos yksi kymmenesosa sallitusta hävikistä päätyisi mereen, silloin puhuttaisiin 17 000 tonnin päästöstä, joka on fosforia, typpeä ja kaliumia. Tarkkaa päästön määrää on vaikea sanoa, koska näitä päästöjä ei millään lailla seurata eikä valvota, sanoo John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.
Jos päästöstä 5 prosenttia – eli yhdistelmälannoitteelle tyypillinen määrä – on fosforia, kyse on isosta päästöstä.
– Se päästö olisi noin 1000 tonnin luokkaa fosforin suhteen ja koko Suomen ihmisperäiset vuosipäästöt ovat noin 2700 tonnia, vertaa Porvari.
Kokkolan satamassa ehkäistään pölyämistä
Itämeren alueella eniten lannoitteita kulkee Liettuan Klaipedan, Venäjän Pietarin ja Puolan Gdanskin satamien kautta. Suomesta Hamina-Kotka, Uusikaupunki ja Kokkola ovat 20 suurimman lannoitesataman listalla.
Kokkolan satamassa on jo otettu käyttöön useita keinoja lastattavien materiaalien pölyämisen estämiseksi, esimerkiksi tuuliaitoja ja lastin käsittelyä sisätiloissa. Lisätoimiakin suunnitellaan.
– Kyllä me yritämme koko ajan tehdä jotain ja satsaamme joka vuosi 100 000 euroa tähän ja varmaan pitää vielä enemmän panostaa jatkossa, arvioi Kokkolan sataman satamakapteeni Carita Rönnqvist.
"Venäläisten saaminen mukaan on avainkysymys"
Lannoitteet päätyvät mereen joko lastauksen yhteydessä tai ruuman pesuvesien mukana. Pesuvedet saa aivan laillisesti laskea mereen yli 12 merimailin päässä rannasta.
Nyt alkavassa John Nurmisen Säätiön hankkeessa selvitetään lannoiteongelman laajuutta ja yritetään levittää hyviä toimintatapoja kaikkiin Itämeren satamiin.
– Etenkin venäläisten toimijoiden saaminen mukaan tässä on avainkysymys, koska iso osa alueen lannoitekaupasta on venäläisten käsissä, huomauttaa Porvari.
Jo yhdestä lannoitelastista voi päätyä mereen iso päästö
Hävikkiä voi pienentää esimerkiksi hydraulisilla imujärjestelmillä tai sijoittamalla pressu laivan ja laiturin väliin.
Pelkästään yhdestä lannoitelastista voi päätyä mereen 125 kiloa fosforia, joka voisi tuottaa 125 tonnia eli 12 500 ämpärillistä sinilevää.
– Yhden lannoitelastauksen aiheuttama kuorma vastaa tuplasti Helsingin Viikinmäen puhdistamolta päivässä tulevaa päästömäärää. Ja Viikinmäessä käsitellään miljoonan ihmisen jätevedet, muistuttaa Porvari.
Päästömäärät voivat olla myös huomattavasti suurempia
Nyt tehdyt arviot lannoiteongelman suuruudesta on tehty varovaisesti olettaen, että mereen päätyy kymmenesosa sallitusta hävikistä. Todelliset luvut voivat olla huomattavasti suurempiakin.
– Jos se riski olisi täysimääräisenä toteutumassa eli 0,5 prosentin määrä, niin en halua edes ajatella, kuinka suuri olisi se ravinnemäärä, mikä Itämereen joutuisi. Sitten puhuttaisiin jo sellaisista luvuista, että ne tekisivät tyhjäksi muun Itämeren suojelutyön, toteaa Porvari.