Erityisesti 18-25-vuotiaat ovat nostaneet kytkintä Kajaanista.

Tärkeä perheitä perustava ikäluokka ohenee kun työtä ja yliopistotasoisia opiskelupaikkoja on haettava muualta. Onnekkaita paluumuuttajia on harvassa.

– Pari vuotta sitten täältä sain työpaikan ja vaimollekin vielä järjestyi. Yleensähän se on niin, että molemmille pitää löytyä työtä, kertoo Etelä-Savosta palannut Antti Leinonen.

Mietittävää joka päiväksi

Kajaanin seutukunnan työmarkkinat ovat kokeneet kovia. Sormella voi osoittaa myös valtiota, joka on hävittänyt seutukunnalta lyhyessä ajassa noin 3000 työpaikkaa.

– On pudottu 2000:een valtion työpaikkaan, muistuttaa aluekehitysjohtaja Heimo Keränen Kainuun liitosta.

Erityisen paljon Kajaanissa sapettaa yliopistokampuksen alasajo. Se vaikuttaa koko Kainuun kehitykseen ikävällä tavalla. Maakunnan keskus ei pysty pysäyttämään nuorten muuttoa.

Samalla se näkyy elinkeinoelämän monipuolisuuden kaventumisena pikku hiljaa.

– Tavallaan on yksipuoliset työmarkkinat eikä saada perheitä takaisin.

Tätä me yritetään ratkaista ja joka päivä mietitään, Keränen vakuuttaa.

Paperitehtaasta yrityskeskus

UPM:n suljetun paperitehtaan tontille on syntynyt noin 700 työpaikkaa.

Se on enemmän kuin sieltä muutama vuosi sitten lopetettiin. Renforsin Rantana tunnettu alue on yksi Kajaanin toivoista.

– Me haetaan yrityksiä jotka hyötyisivät tästä paperitehtaan jälkeenjättämästä infrasta ja saisivat siitä kilpailukykyä, muotoilee johtaja Jarmo Torvinen.

Renforsin Ranta kasvaa hiljalleen ja visiona on vielä vähintään useita kymmeniä, mieluummin satoja uusia työpaikkoja lähinnä uusille toimialoille.

–Alue houkuttelee ja osa täältä työpaikan löytäneistä onkin paluumuuttajia, Torvinen arvioi.

Metsäkeskukseen työllistynyt Antti Leinonen uskoo, että biotalous on lupaava uusi toimiala myös Kajaanin seudulla.

– Kunhan se vain saa lihaa luiden ympärille.

Paluumuuttajia Kiinasta asti

Ledvaloja valmistava Valtavalo Oy palasi Renforsin Rantaan jopa Kiinasta saakka. Tuotanto päätettiin pari vuotta sitten siirtää Suomeen.

Yrityksen mielestä Kajaanista löytyi paljon sijoittumista puoltavia tekijöitä.

- Ammattitaitoisen työvoiman saanti oli yksi tärkeimmistä syistä tulla Kajaaniin,  vahvistaa kehitysjohtaja Tuomas Laatikainen.

Muita syitä paluuseen olivat Kiinaa pareammat tuotannon laatutekijät, tuotekehitys sekä Suomi-brändin hyödyntäminen.

- Kokonaisuutena myös kustannustaso vie täällä voiton. Toki me käytetään myös robotteja, Laatikainen myöntää.

Taklaus on tehotonta

Aluekehitysjohtaja Heimo Keränen on tutkinut aihepiiriä myös väitöskirjassaan. Keräseltä lähteekin päättäjille vahva viesti, että nykyinen yhteiskuntapolitiikka kurjistaa Kajaanin tapaisia alueita ja keskittämispolitiikkaan olisi saatava muutos.

– Meiltä loppuu keinot. Me tiedetään mistä ongelmat johtuvat ja mitä pitäisi tehdä, mutta ei kertakaikkiaan ole keinoja. Ei me pystytä taklaamaan tätä ongelmaa niin rajusti kuin pitäisi, Keränen tuskailee.

Käytössä olevat aluekehitysmäärärahat eivät riitä suunnanmuutokseen.

– Muutama kymmenen miljoonaa euroa projektiluontoista kehittämisrahaa on kovin suppeaa aluepolitiikkaa.

Aluekehitysjohtajaa kuunnellessa mieleen tulee muutama sitaatti Tuntemattomasta sotilaasta. Hietanenhan muistutti:

– En minä syyllisiä kaipaa, Lahtista ja konekivääriä minä kaipaan.