Itä-Suomessa voi tulevaisuudessakin elää ihmisarvoista elämää, mutta tämä vaatii alueen kunnilta älykästä sopeutumista ja realismia. Näin sanoo tunnettu enkelisijoittaja- ja startup-yrittäjä Kim Väisänen MTV Uutisille.
Sijoittaja Kim Väisänen vertaa itäisen maankolkan tavoitteiden asettamista maratoniin. Savokarjalaiseksi itseään kuvaavalla Väisäsellä on itsellään alueella runsaasti liiketoimintaa. Hän on tunnettu kasvo myös Leijonan luola -ohjelmasta.
– Aika moni itäsuomalainen kunta ja maakunta on tilanteessa, jossa ne eivät voi ryhtyä tavoittelemaan neljän tunnin aikaa maratonissa, vaan täytyy olla rehellinen: emme pysty neljään, mutta voimme juosta sen viidessä ja puolessa tunnissa.
Väisäsen mukaan alueen täytyy sopeutua realiteetteihin ja tehdä se älykkäästi.
– Otetaan esimerkkinä Kainuu. Väestökehitys on hirvittävän huono eikä lapsia synny. Tällöin esimerkiksi kouluverkon osalta tavoite ei voi olla muuta kuin että sitä on supistettava, mutta niin, että tehdään se järkevästi.
– Jos tavoitteet ovat epäuskottavia, niihin eivät usko kunnanisät tai maakunnan omat ihmisetkään, ja siitä tulee epätavoite.
Lue myös: Bruttokansantuote kasvoi hieman vuoden toisella neljänneksellä – työllisten määrä vähentynyt
Väisäsen mukaan viisaus on tosiasioiden tunnustaminen.
– Voi olla, että maakunnassa on esimerkiksi nyt satatuhatta ihmistä, mutta varmuudella tiedetään, että vuosikymmenen päästä 85 000.
– Sitten täytyy miettiä, mitä se tarkoittaa elinkeinorakenteelle ja palveluverkolle, eikä tehdä tavoitteita sadantuhannen asukkaan mukaan.
Sijoittajan mukaan lapsia eivät tee nykyisin enää ketkään, eivät edes ulkomailta Suomeen muuttaneet.
Tästä maakunnat haaveilevat
Joensuussa järjestettiin vastikään niin kutsuttu Itä-Suomen huippukokous, jossa alueen maakunnat linjasivat yhteisen esityksensä valtion itäisen Suomen ohjelman toimenpiteiksi.
Itäisen Suomen maakuntien näkökulmasta ratkaisevia asioita ovat muun muassa investoinnit puhtaaseen energiaan ja kantaverkkoon sekä liikenneyhteyksiin, varsinkin ratoihin.
Maakuntien mukaan työ- ja elinkeinoministeriön varaamasta 400 miljoonan euron vihreiden investointien määrärahasta tulisi osoittaa 75 miljoonaa itäisen Suomen hankkeisiin.
Maakunnat esittävät myös 100 miljoonan euron pilottihanketta, joka antaisi Finnveralle mahdollisuuden tukea itäisen Suomen yrityksiä suorilla lainoilla ja korkeammalla riskillä.
Maakuntien mukaan nämä toimet vauhdittaisivat vireillä olevia, yhteensä 19 miljardin arvoisia investointihankkeita, jotka sisältävät energia‑, aurinko‑, tuulivoima‑, vety‑, akkuklusteri‑, datakeskus- sekä biotalousinvestointeja.
Hallitus kertoi keväällä Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien tavoitteiksi muun muassa seuraavaa:
”Ohjelmien tavoitteena on edistää pohjoisen ja itäisen Suomen mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista.”
– Teksti kuulostaa ympäripyöreältä. Puppugeneraattorilla tuotettua tekstiä, jonka kirjoittaja ei todennäköisesti tiedä itsekään, mitä haluaa sanoa.
– Ikävänä puolena on se, että sitä ovat varmasti olleet kirjoittamassa ja hyväksymässä jonkinlaiset maakuntapoliitikot tai vastaavat. Sitä saa, mitä tilaa, Kim Väisänen sivaltaa ylväitä tavoitteita.
Mistä uutta kasvua itään?
Itäiselle Suomelle Venäjän-kaupan ja turismin hiipuminen on ollut erittäin kova pala. Kim Väisäsen mukaan Venäjä on tällä hetkellä hävitty.
– Venäjä hyvin todennäköisesti jatkaa samalla murheenalholla seuraavan vuosikymmenen tai siitä eteenpäin.
– Tunnustetaan se, että Venäjä ei ole enää meidän paletissamme ja ruvetaan etsimään korvaavia markkinoita jostain muualta.
Kim Väisäsen mukaan esimerkiksi Itä-Suomen matkailu näytti takavuosina lähinnä "puuhastelulta", mutta ilmastonmuutoksen myötä Suomen ilmasto on monille matkailijoille yhä houkuttelevampi eteläisemmän Euroopan käristyessä entistä kuumemmissa kesissä.
Alueen kaipaamista investoinneista Väisäsellä on kuitenkin epämieluisa arvio.
– Niin kauan kuin bruttokansantuote ei kasva, investoinnit ovat todella pieniä. Niitä on myös todella vaikea tehdä, jos meneillään ovat niin sanotut laskevat kurssit.
Väisänen nostaa esiin, että myös kaivannaisteollisuudessa on ollut nähtävillä jonkinlaisia lupaavia merkkejä, mutta kyseistä alaa hän kuvaa vielä villiksi kortiksi.
Maakuntien kaipaamista paremmista yhteyksistä sijoittaja on sen sijaan täysin samaa mieltä.
– Raideliikenteen ja väyläverkoston parantamisella on erittäin suuri merkitys.
– Jos jonnekin ei lennetä, sinne ei ainakaan mikään kansainvälinen yritys sijoita tehdasta tai tuotantoyksikköä, koska maapallolta löytyy paikkoja, joihin on helpompi pääsy.