Kaivosteollisuus Etelä-Afrikassa ympäristöongelma

Ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö on kyllä olemassa, mutta sen täytäntöönpano ontuu vielä. Kaupungeissa asiat ovat paremmin, mutta maaseudulta ja virallisten asuinalueiden ulkopuolelta jäte- ja vesihuolto puuttuvat usein kokonaan.

Keski-Suomen ympäristökeskus on keväästä lähtien ollut mukana Suomen ja Etelä-Afrikan yhteisessä kehitysyhteistyöprojektissa Etelä-Afrikan Luoteisterritoriossa. Hankkeen tehtävänä on ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen.

-Alussa hankkeeseen on kuulunut kiertelyä kunnissa kertomassa projektista sekä paikallisten virkamiesten kanssa yhdessä järjestetty seminaari. Ehdotukset hankkeen tärkeimmistä kohteista ovat tulleet paikalliselta tasolta, maaliskuusta lähtien Luoteisterritoriossa projektissa työskennellyt Keski-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Katriina Koivisto kertoo.

-Hankkeen tärkeimmät kohteet ovat ympäristönsuojeluun liittyvän lainsäädännön täytäntöönpano, maakuntakaavan laatiminen, luonnonsuojelukohteiden kartoittaminen, paikallisten ympäristövirkamiesten ja -naisten ammatillinen tukeminen sekä ruohonjuuritason hankkeiden edistäminen, Koivisto sanoo.

Osaamista kehitettävä

Koivistolla on edessään kahden vuoden työrupeama Luoteisterritoriossa. Koiviston tehtävänä on käynnistää paikallisia ympäristö-, jätehuolto- ja kierrätyshankkeita.

Hänen lisäkseen paikallisen maakuntaministeriön yhteyteen sijoitetussa projektityöryhmässä työskentelee yksi suomalainen ja kaksi eteläafrikkalaista työntekijää. Paikalla käy asiantuntijoita myös lyhyempiaikaisilla vierailuilla.

-Kuntien ympäristöosaaminen on alhaisella tasolla, mutta ympäristönsuojelun tarpeellisuus ymmärretään hyvin. Jäte- ja vesihuollon puutteiden lisäksi toinen suuri ongelma ovat alueen platinakaivokset ja niiden saastuttama ilma. Työntekijät asuvat usein aivan kaivosten lähistöllä, Koivisto kertoo.

Ympäristörahaston avulla alkuun

Jatkossa perustettavan ympäristörahaston avulla pyritään rohkaisemaan pieniä yksittäisiä, kansalaisjärjestöjen toteuttamia ruohonjuuritason hankkeita.

-Kehitysyhteistyöprojektin avulla luodaan rahaston säännöstö, käsitellään hakemuksia ja kehitetään hankeideoita. Myöhemmin hallinnointi siirtyy paikallisille, jotka pyrkivät hankkimaan rahastoon lisärahoitusta.

-Lisäksi ryhmä Luoteisterritorion ympäristöasioiden parissa työskenteleviä virkamiehiä ja -naisia tulee syyskuun lopussa Keski-Suomeen opintomatkalle tutustumaan ympäristöasioiden hoitamiseen, Koivisto kertoo.

Neljä vuotta kestävän kehitysyhteistyöhankkeen budjetti on noin neljä miljoonaa euroa. Suomi maksaa summasta kaksi kolmasosaa ja Etelä-Afrikka yhden kolmasosan.

(MTV3-STT)