Mainos

Kainuulainen veteraani huolehti vuosikymmenet talvisodassa kaatuneen venäläisen sotilaan haudasta – "Venäläisessä mediassa se on herättänyt ihmetystä"

2:30

Talvisodan viimeisten viikkojen ollessa jo käsillä helmikuussa 1940, lähti neuvostoliittolainen lentäjä, aliluutnantti Valentin Ivanovitsh Golubev viimeiselle lennolleen. Lentomatka päättyi Kainuun Ristijärvellä Kalliokosken ratasillan kupeeseen.

Talvisodan muistomerkin paljastus herkisti veteraanin viime marraskuussa. Katso video!

Vaikka sotilaan matka päättyi, itse tarina oli vasta alkamassa. Paikalliset asukkaat hautasivat pahoin ruhjoutuneen sotilaan ruumiin lähelle koneen putoamispaikkaa. Sotavuosien jälkeen haudasta huolehtimisen otti tehtäväkseen ristijärveläinen Vilho Konttinen.

Vuonna 1924 syntynyt Konttinen oli itsekin ennättänyt kokea sodan kauhut.

– Isä ei ole koskaan kokenut tehneensä mitään erityistä. Hän on vain toiminut, kuten hänen saamansa kotikasvatus on opettanut. Hänen mielestä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, ja heille kuuluu siksi kunniallinen hautaaminen, Konttisen tytär Tyyne Kemppainen kertoo.

Moskova ratkaisee

Konttinen teetti vuonna 1946 saksalaisten räjäyttämää rautatiesiltaa korjaamassa olleilla työmiehillä lentäjän haudalle metallisen ristin. Vuotta myöhemmin hän merkitsi haudan vielä ketjulla ja metallitangolla.

Siltaa maalaamassa olleet työmiehet puolestaan toivat haudalle pyöreähkön luonnonkiven.

Kulttuurituottaja Paavo Romppainen on selvittänyt venäläisen lentäjän taustaa yhdessä venäläisten yhteistyökumppaniensa kanssa.

– Vilho Konttinen ei ole pitänyt tekoaan oikein minään, mutta venäläisessä mediassa se on herättänyt ihmetystä, Romppainen kertoo.

Ihmetys toi maanantaina haudan äärelle Venäjän Suomen-suurlähetystön sotilasattasean, everstiluutnantti Ivan Gorbatshovin.

Venäjän suurlähetystön edustajat ja maanomistaja, Ristijärjen kunta keskustelivat haudan hoidosta ja sotilaan muiston vaalimisesta. Lopullisen päätöksen mahdollisesta muistomerkistä tekee Moskovassa Venäjän puolustusministeriö.

Marraskuussa 94 vuotta täyttävä Konttinen ei keskusteluihin osallistunut, vaan suvun puolesta haudalla vieraili tytär Tyyne Kemppainen.

– Pikkutyttönä tuli isän kanssa käytyä täällä useasti. Kävin äsken isää katsomassa, ja hän käski viedä haudalle kynttilän ja kukkia.

Suomalaishautoja Venäjällä

Vieraalla maaperällä olevien sotilaiden hautojen hoitaminen perustuu vuonna 1992 solmittuun sopimukseen yhteistyöstä Venäjällä kaatuneiden suomalaisten ja Suomessa kaatuneiden venäläisten sotilaiden muiston vaalimisessa.

Suomi toi vainajansa sodista pääosin kotikirkon multiin, joten hautapaikkoja rajan takana on tiedossa vain noin 30.

–  Suomalaissotilaiden hautapaikoista seitsemän on rajan läheisyydessä sijaitsevia kenttähautausmaista, joista huolehdimme Suomesta käsin. Eri puolilla Venäjää olevista suomalaisten sotavankien hautapaikoista huolehtii venäläinen yhteistyöjärjestömme, kertoo Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja