Venäjällä luovutetun Karjalan alueella on poistettu tai tärvelty jo ainakin kahdeksan suomalaisten sankarihautojen muistomerkkiä.
Suomalaisten sankarihautojen muistomerkkien systemaattinen joukkotuhoaminen luovutetun Karjalan alueella alkoi vuonna 2022. Silloin Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti Ukrainaan ja Suomi tuomitsi hyökkäyksen.
Suomen liittyminen Natoon keväällä 2023 on viilentänyt Suomen ja Venäjän välejä entisestään.
– Kyllä Karjalan evakoille tämä menee luihin ja ytimiin ja hyvin syvältä koskettaa, kommentoi Karjalan Liiton liittohallituksen puheenjohtaja Martti Talja muistomerkkien tuhoamista.
Taljan vanhemmat olivat Karjalan evakkoja. He olivat kotoisin Vuoksenrannasta Karjalankannakselta. Molemmat suvut ovat asuneet alueella vuosisatoja.
Luovutetulla Karjalan alueella sijaitsee Taljan mukaan seitsemän kenttähautausmaata sekä 48 seurakuntien perustamaa sankarihautausmaata, joihin on haudattu noin 7 000 suomalaista sodissa kaatunutta.
Muistomerkit perustettiin suurimmaksi osaksi 1990-luvun alussa pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Poikkeuksen muodostavat muun muassa Koiviston ja Käkisalmen muistomerkit, jotka perustettiin vasta vuosina 2018-2019.
