Suomalaisten sankarihautoja joukkotuhotaan Venäjän Karjalassa – "Seuraamme tilannetta murhetta tuntien"
Jatkosodassa vuonna 1941 tuhoutuneen Antrean kirkon muistomerkki (vas.) on nyt poistettu nykyisessä Venäjän Kamennogorskissa.Satu Stirkkinen / LenTV24 / Telegram
Venäjällä luovutetun Karjalan alueella on poistettu tai tärvelty jo ainakin kahdeksan suomalaisten sankarihautojen muistomerkkiä.
Suomalaisten sankarihautojen muistomerkkien systemaattinen joukkotuhoaminen luovutetun Karjalan alueella alkoi vuonna 2022. Silloin Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti Ukrainaan ja Suomi tuomitsi hyökkäyksen.
Suomen liittyminen Natoon keväällä 2023 on viilentänyt Suomen ja Venäjän välejä entisestään.
– Kyllä Karjalan evakoille tämä menee luihin ja ytimiin ja hyvin syvältä koskettaa, kommentoi Karjalan Liiton liittohallituksen puheenjohtaja Martti Talja muistomerkkien tuhoamista.
Taljan vanhemmat olivat Karjalan evakkoja. He olivat kotoisin Vuoksenrannasta Karjalankannakselta. Molemmat suvut ovat asuneet alueella vuosisatoja.
Luovutetulla Karjalan alueella sijaitsee Taljan mukaan seitsemän kenttähautausmaata sekä 48 seurakuntien perustamaa sankarihautausmaata, joihin on haudattu noin 7 000 suomalaista sodissa kaatunutta.
Muistomerkit perustettiin suurimmaksi osaksi 1990-luvun alussa pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Poikkeuksen muodostavat muun muassa Koiviston ja Käkisalmen muistomerkit, jotka perustettiin vasta vuosina 2018-2019.
Tuoreimmista muistomerkkien tuhoamisista uutisoi ensimmäisenä Suomessa Ilta-Sanomat.
Muistomerkkien joukkotuho
Vuosina 2022-2025 ainakin kahdeksan suomalaisten sankarihautojen muistomerkkiä luovutetun Karjalan alueella on joko poistettu kokonaan tai merkittävästi tärvelty.
Talja kertoo, että hautamuistomerkkejä on tärvelty eri tavoin tai poistettu ainakin Koivistolla, Kirvussa, Kanneljärvellä, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Äyräpäässä, Räisälässä ja Antreassa eli nykyisessä Kamennogorskissa.
Koiviston muistomerkki tuhottiin Taljan mukaan ensimmäisenä loppuvuodesta 2022. Sitä seurasivat Kirvun ja Käkisalmen muistomerkin poistaminen.
– Räisälä ja Antrea ovat nyt viimeisimmät tärvellyt muistomerkit, Talja kertoo.
Antrean sankaripaaden alaosa kuvattuna marraskuussa 2019. Kuva: Satu Stirkkinen.
Räisälän sankarihautausmaalla poistettiin pari viikkoa sitten suomalaisten sisällis-, talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sotilaiden sankarihautamuistomerkistä suomenkieliset muistolaatat.
Antreassa eli nykyisessä Kamennogorskissa puolestaan poistettiin muutama päivä sitten jatkosodassa tuhoutuneen kirkon portaille pystytetty muistokivi.
Talja muistuttaa, että Suomessa on vastavuoroisesti noin 50 sopimusperustaisesti hoidettua venäläisten sotilaiden hautapaikkaa ja muistomerkkiä, jotka ovat saaneet kuitenkin olla rauhassa.
– Kahta hautapaikkaa oli jossain vaiheessa töhritty maalilla, mutta ne puhdistettiin välittömästi.
Karjalan Liiton liittohallituksen puheenjohtaja Martti Talja karjalaisissa kesäjuhlissa Kouvolassa.
Natsivertaus
"Vielä yksi hyvä uutinen. Yksi askel lisää pitkässä ja vaivalloisessa työssä päästä eroon suomalaisnationalistisesta, jopa suorastaan fasistisesta vitsauksesta, joka täytti Venäjän maan – Leningradin alueen, Karjalan jo pyhällä 90-luvulla."
Näin kuuluu Pietarin ja Leningradin alueen paikallistelevisiokanava Len TV 24:n 18. heinäkuuta Räisälän muistomerkin turmelemisesta kertova propagandauutinen. Uutisessa väitetään myös, että suomalaiset olisivat asentaneet kyseisen muistomerkin laittomasti "kaikessa hiljaisuudessa".
Kyseinen venäläismedia on varsin räikein sanankääntein uutisoinut suomalaisten muistomerkkien tuhoamisesta aiemminkin ja väittänyt suomalaisten muistomerkkien muun muassa ylistävän natseja.
Talja pitää tällaista termistöä varsin harhaanjohtavana ja harmillisena. Neuvostoliitto oli hyökännyt sotaa julistamatta Talvisodassa maahan ja riistänyt yli 10 prosenttia Suomen pinta-alasta.
Talja haluaa korostaa, että Karjalan evakot joutuivat luopumaan sukujensa maasta, mutta he eivät etsi paluuta menetettyihin koteihinsa.
– Tässä nyt tulkitaan, että suomalaiset, jotka ovat taistelleet Saksan rinnalla, rinnastetaan natseihin. Me olimme pakotettuja valitsemaan, joko taistelemme yhdessä tai maamme valloitetaan, Talja sanoo.
Vuoksenrannan sankari- ja siviilihautausmaamuistomerkki. Kuva: Martti Talja.
Ei vaikutusmahdollisuutta
Sotilashautausmaiden vaaliminen pohjautuu Venäjän ja Suomen väliseen valtiosopimukseen.
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys pitää aktiivisesti yhteyttä Venäjän suuntaan. Yhdistys vastaa Suomessa valtiosopimuksen käytännön tulkinnasta.
Äyräpään kirkon yksi suomalaisten sankarivainajien muistomerkeistä. Kuva: Martti Talja
Taljan mukaan Venäjä on nyt vedonnut siihen, että suomalaisten sankarihautamuistomerkkien teksteissä sankari-nimitys loukkaa venäläisiä sotilaita. Sankari-nimen käyttö on kielletty erityisesti Saksan rinnalla taistelleiden osalta. Venäläiset tulkitsevat, että hautamuistomerkeillä ihannoidaan samalla natseja, mikä on kriminalisoitua.
– Vuonna 2023 Venäjä ehdotti, että käytäisiin nämä muistomerkit lävitse ja katsottaisiin, mitä muutoksia niihin pitää tehdä, jotta ne olisivat sitten Venäjän lain mukaisia. Siihen ei kuitenkaan ole ollut matkustusrajoitusten vuoksi mahdollisuutta, Talja selventää.
Muutosten kustantaja jäi epäselväksi.
Karjalan Liitolla on yhteensä 16 000 jäsentä ja noin 300 jäsenyhdistystä. Kansalaisjärjestönä Karjalan Liitolla ei ole päätäntävaltaa tai vaikutusvaltaa muistomerkkien suhteen.
– Me seuraamme nyt tätä tilannetta murhetta tuntien, että mitä Venäjällä päätetään ja pyrimme sitten virallisia teitä pitkin neuvotellen vaikuttamaan asiaan.
