Kaikkien maailman ihmisten koronarokottaminen olisi myös Suomen etu – mutta miten se onnistuu, kun köyhille maille riittää vain rippeitä?

6:59
Milloin tiedetään, pitääkö koronarokote ottaa joka vuosi? Nämä asiat rokotteiden tehosta tiedetään nyt.

Useat asiantuntijat ovat varoitelleet, ettei koronaa suinkaan ole vielä nujerrettu. Edes koko Euroopan rokottaminen ei välttämättä auta, jos virus mellastaa ja mutatoituu vaikkapa Intiassa, Brasiliassa tai Chilessä

Koronavirusrokotteesta on tullut yhdenlainen toivon merkki, joka merkitsee selkeää askelta kohti normaalia arkea juhlineen ja kokoontumisineen. Suomessakin lukemattomat ihmiset ovat kuvanneet koronarokotetodistuksensa ja kannustaneet samalla muitakin ottamaan piikin olkapäähänsä sitten kun vuoro tulee. 

Ilo voi kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi. Ajan myötä kun on mahdollista, jopa todennäköistä, että koronavirus mutatoituu niin, etteivät nykyiset koronarokotteet enää toimi toivotulla tavalla. Tuolloin edessä olisi kehitystyötä ja uusi rokotuskierros. 

Tehokkain tapa uusien koronavarianttien hillitsemiseen on rajoittaa viruksen elintilaa. Tähän taas rokotukset ovat tehokas keino. Kysymys kuuluukin, miten kaikki maapallon vajaat 8 miljardia ihmistä voitaisiin rokottaa? 

Köyhille vain rippeitä

Tähän mennessä rokotteita on pistetty lähinnä rikkaissa länsimaissa. Vain 0,3 prosenttia annetuista rokotteista on jaettu maailman 29:ssä köyhimmässä valtiossa, New York Times kertoo. Kyseisissä valtioissa asuu noin 9 prosenttia maailman väestöstä. 

Tällä haavaa rokoteannoksia tarvitaan noin 11 miljardia kappaletta, jotta 70 prosenttia maapallon väestöstä saataisiin rokotettua. 70 prosenttia pidetään yleisesti laumasuojan rajana. 

Rokotevalmistajien mukaan tuotantomäärät tulevat riittämään. NYT:n lähteen mukaan pelkästään Moderna, Pfizer-BionTech ja Johnson & Johnson valmistavat tällä hetkellä yhteensä 400-500 miljoonaa rokoteannosta joka kuukausi. 

Sekä raakamateriaaleista että työvälineistä on kuitenkin pulaa. Lisäksi rokotteita tarvitaan huomattavasti nykyarvioita enemmän, jos virus mutatoituu vastustuskykyiseksi nykyrokotteille tai rokoteannoksia per henkilö tarvitaankin enemmän kuin nyt uskotaan.

Luovutaanko patenteista?

Tuotannon tehostamiseksi on esitetty koronarokotepatenteista luopumista. Tästä rokotevalmistajat eivät ymmärrettävistä syistä ole kovinkaan innoissaan.

Jos patentit poistettaisiin, voisi useampi taho ryhtyä valmistamaan rokotteita. Tämä osaltaan takaisi massatuotannon myös siinä vaiheessa, kun rikkaat valtiot eivät enää olisi kirittämässä tuotantoa paksuilla kukkaroillaan. 

Yhdysvallat ja yli 100 muuta maata ovat ehdottaneet Maailman kauppajärjestölle WTO:lle patenteista luopumista. EU on valmis keskustelemaan asiasta, kun ehdotuksen yksityiskohdat selviävät. Saksa ei kannata patenteista luopumista.

– Kiireellisintä on tuottaa enemmän ja lisätä solidaarisuutta, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi

Jos patenteista luovuttaisiin, ehtisi kulua puolisen vuotta ennen kuin uudet valmistajat voisivat tuottaa rokotteita, NYT kirjoittaa. 

Kauniita sanoja, vähemmän tekoja

Patenttien purkamisen ohella toinen yleisesti ehdotettu vaihtoehto koko maailman väestön rokottamiseen on, että rikkaat valtiot lahjoittaisivat rokotteita. 

Maailman terveysjärjestön WHO:n perustaman COVAXin tarkoitus on toimittaa rokotteita köyhemmille valtioille. COVAX ei ole kuitenkaan kyennyt jakamaan rokotteita tavoitetahtia. Maaliskuun loppuun mennessä COVAX oli jakanut 38 miljoonaa rokotetta. Tavoite oli 100 miljoonaa, BBC kertoo

Helmikuun puoliväliin mennessä COVAXille eniten rahaa olivat lahjoittaneet Yhdysvallat, Saksa ja Britannia. 

Lahjoitusvaraa voi olla ainakin jatkossa myös rikkaiden maiden rokotevarastoissa. Moni länsimaa on nimittäin tilannut koronarokotteita selvästi enemmän kuin ne tarvitsevat. Näin siksi, että ennakkotilauksia tehdessään valtiot eivät tienneet, mitkä rokotteista tulisivat toimimaan. Rikkailla valtioilla oli varaa tilata varmuuden vuoksi usealta valmistajalta.

Rokotteiden rohmuaminen on yleensä vienyt voiton useiden länsimaiden johtajien kauniista puheista, joissa on toivottu rokotteita jaettavan tasaisemmin. 

Astra Zeneca on kertonut myyneensä COVAXille rokotteita tuotantokustannusten hinnalla. Myös Pfizer-BionTech liittyi tammikuussa COVAXille rokotteita tuottaviin yrityksiin. Tähän mennessä yhtiö on myynyt nollavoitolla COVAXille 1,25 miljoonaa annosta. Se on vähemmän kuin Pfizer tuottaa päivässä, NYT kertoo. Moderna on luvannut toimittaa 500 miljoonaa rokotetta.

The Economistin mukaan rokotteet maksavat edullisimmillaan  noin 4 dollaria eli 3,3 euroa per kaksi annosta. 

Suomikin on saanut koronan aikana maistaa rahan mahtia. Näin tapahtui ainakin viime keväänä, jolloin kasvomaskeista oli pulaa. 

– Meiltä jäi saamatta kymmeniä tilauksia. Tilaus oli jo tehty, mutta joku veti välistä ja raha ratkaisi, totesi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) hankintapäällikkö Juha Putkonen MTV Uutisille 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja