Useat asiantuntijat ovat varoitelleet, ettei koronaa suinkaan ole vielä nujerrettu. Edes koko Euroopan rokottaminen ei välttämättä auta, jos virus mellastaa ja mutatoituu vaikkapa Intiassa, Brasiliassa tai Chilessä.
Koronavirusrokotteesta on tullut yhdenlainen toivon merkki, joka merkitsee selkeää askelta kohti normaalia arkea juhlineen ja kokoontumisineen. Suomessakin lukemattomat ihmiset ovat kuvanneet koronarokotetodistuksensa ja kannustaneet samalla muitakin ottamaan piikin olkapäähänsä sitten kun vuoro tulee.
Ilo voi kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi. Ajan myötä kun on mahdollista, jopa todennäköistä, että koronavirus mutatoituu niin, etteivät nykyiset koronarokotteet enää toimi toivotulla tavalla. Tuolloin edessä olisi kehitystyötä ja uusi rokotuskierros.
Tehokkain tapa uusien koronavarianttien hillitsemiseen on rajoittaa viruksen elintilaa. Tähän taas rokotukset ovat tehokas keino. Kysymys kuuluukin, miten kaikki maapallon vajaat 8 miljardia ihmistä voitaisiin rokottaa?
Köyhille vain rippeitä
Tähän mennessä rokotteita on pistetty lähinnä rikkaissa länsimaissa. Vain 0,3 prosenttia annetuista rokotteista on jaettu maailman 29:ssä köyhimmässä valtiossa, New York Times kertoo. Kyseisissä valtioissa asuu noin 9 prosenttia maailman väestöstä.
Tällä haavaa rokoteannoksia tarvitaan noin 11 miljardia kappaletta, jotta 70 prosenttia maapallon väestöstä saataisiin rokotettua. 70 prosenttia pidetään yleisesti laumasuojan rajana.
