Rokotteiden kehittäminen koronavirusta vastaan on tapahtunut ennätyksellisen nopeasti. Vielä noin vuosi sitten arvioitiin laajasti, että rokottaminen voisi Suomessa alkaa vasta syksyllä 2021, jos hyvin käy. Tuoreimpien THL:n arvioiden mukaan on kuitenkin mahdollista, että kaikki halukkaat aikuiset ovat saaneet ainakin yhden rokoteannoksen jo alkukesällä 2021.
Valitettavasti maailmalla tilanne ei ole rokotusten osalta kuitenkaan edes niin hyvä kuin Suomessa. Asiantuntija-arvioiden mukaan vain noin viidennes maailman väestöstä saa koronarokotteen vuoden 2021 aikana.
Näistäkin rokotteista huomattava osa menee länsimaihin, joten köyhimpien maiden rokotekattavuus on heikkoa vielä pitkään. Helmikuun puolivälissä YK:n pääsihteeri António Guterres totesi, että maailmassa on yhä peräti 130 maata, joissa ei ole annettu vielä ensimmäistäkään koronarokotetta.
Sen lisäksi, että on jo itsessään epäoikeudenmukaista, että köyhimmät ja heikoimpien terveydenhuoltojärjestelmien maat, saavat rokotteita vasta viimeisenä, tilanne on myös Suomen etujen vastainen.
Lukuisat asiantuntijat ovat varoittaneet, että uusia ja mahdollisesti myös rokotteille vastustuskykyisiä virusmuunnoksia saattaa kehittyä, jos virus pääsee leviämään pitkään kattavan maailmanlaajuisen rokotesuojan puuttuessa. Pelkona on siis, että maailmalla kehittyisi sellaisia koronaviruksen mutaatioita, jotka heikentäisivät jo annettujen rokotteiden tehoa.
Pahimmassa tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että joutuisimme palaamaan rajoitustoimiin vielä rokotekattavuuden saavuttamisen jälkeenkin.