Modernan huippurokotetta riittää alkuvuonna vain noin 100 000 suomalaiselle – Trump vei lastin Euroopan nenän edestä

Warp Speed merkitsee Euroopalle etanavauhtia

Syy tähän kaikkeen on Yhdysvaltojen Warp Speed -rokotekehitysohjelma, jonka Donald Trump käynnisti alkuvuonna 2020.

Siinä USA:n hallitus antoi uutta rokoteteknologiaa kehittävälle Modernalle miljardin dollarin pääomaruiskeen kehitystyön tueksi.

Lisäksi Yhdysvallat lupasi 1,5 miljardia dollaria lisärahaa, mikäli yhtiö onnistuu tehokkaan ja turvallisen rokotteen kehittämisessä ja toimittaa sitä Yhdysvalloille sata miljoonaa annosta.

Jo tämän vuoden puolella Moderna on luvannut toimittaa 20 miljoonaa annosta USA:han ja alkuvuonna luvassa on kahmalokaupalla lisää.

Lue myös: Kun päätökset on tehty, rokotetta saataisiin parhaimmillaan muutamassa päivässä – tällainen on koronarokotteen matka Suomeen

Modernan hätäkäyttölupa on paraikaa USA:n viranomaisen FDA:n käsittelyssä ja tulee arvioitavaksi 17. joulukuuta. Todennäköisesti rokote tulee jakeluun muutaman päivän päästä tuosta.

Myöhemmin Modernan tuotannosta isompi osa voi kanavoitua muuallekin kuin USA:han - mutta koronakriisin kriittisimmässä vaiheessa Eurooppa jää pitkälti nuolemaan näppejään. Tämä on harmi siinäkin mielessä, että Modernan rokote esti vakavan tautimuodon kokonaan, myös vanhusväestössä.

Euroopan unioni lähti tekemään lopullista sopimusta Modernan kanssa vasta yhtiön erinomaisten faasi 3:n tulosten jälkeen.

Pfizer ei sekään pelasta

Sen sijaan toinen mrna-rokotevalmistaja Pfizer ja sen saksalainen kumppani Biontech eivät halunneet osallistua Warp Speed -ohjelmaan, eivätkä ottaneet vastaan tukirahoja maan hallitukselta.

Näin ollen Pfizer/Biontech ei ole sitoutunut palvelemaan Yhdysvaltoja 95-prosenttisen tehon antavan rokotteensa kanssa.

Tätä rokotetta on luvassa heti laajasti Eurooppaankin, ja Britannia antoi sille alkuviikosta hätäkäyttöluvan. Annoksia on jo saapunut saarivaltioon.

EU on ottanut verkkaisemman vauhdin lupakäsittelylleen ja viestinyt virallisesti vasta joulukuun lopusta.

EU:lla on Biontechin ja Pfizerin rokotteesta alkuperäinen sopimus 300 miljoonasta annoksesta, eikä sekään tule alkuvuonna vastaamaan valtavaan kysyntään.

Reilulla 300 miljoonalla annoksella rokotetaan vain 150 miljoonaa ihmistä EU:n yli 500 miljoonasta kansalaisesta.

Suomen osuus annoksista on noin 3,6 miljoonaa, millä rokottaa vain 1,8 miljoonaa kansalaista.

Näin ollen Pfizerin ja Modernan rokotteilla ei voida alkuvuonna rokottaa kuin pari miljoonaa suomalaista, mikä ei riitä laumasuojan muodostamisen. Se vaatisi asiantuntija-arvioiden mukaan sataprosenttisella suojatehollakin noin 60-70 prosentin immuniteetin väestössä.

Lue myös: Biontech ja Pfizer ilmoittivat olevansa valmiita aloittamaan EU:n koronarokotukset vielä tänä vuonna

Toivo lepää nyt Astra Zenecassa

Näin ollen Euroopan unionissa odotukset kohdistuvat eurooppalaisen Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston perinteisempään virusvektorirokotteeseen.

Kyseinen rokote on myös Euroopan lääkeviranomaisen EMA:n rullaavassa käsittelyssä.

AstraZenecan rokotteella on lukuisia hyviä ominaisuuksia: se ei vaadi korkeita pakkaslämpötiloja säilytyksessä, sitä on tuotettu kymmeniä miljoonia kesästä alkaen, sitä voidaan tuottaa enemmän kuin kilpailevia rokotteita ja sen hinta on monin verroin matalampi.

Siihen liittyy kuitenkin erikoinen ongelma.

Astra Zenecan tehokokeissa rokotteen tavanomainen kahden annostuksen regiimi tuotti vain 60 prosentin suojatehon. Tulos on merkittävästi heikompi kuin Pfizer/Biontechillä ja Modernalla, joskin se riittää täyttämään EMA:n kriiteerit.

Sen sijaan vahingossa alle 2 000 henkilön otokselle annettu kevyempi regiimi ylsi 90 prosentin tehoon. Siinä rokotettaville annettiin vahingossa ensin puolikas annos ja noin kuukauden päästä kokonainen annos.

Vain arvailuita

Astra Zeneca ja Oxford on toistaiseksi voinut esittää vain arvailuja siitä, miksi näin päästiin parempaan tehokkuuteen. Viranomaisten kannalta ratkaistavaksi muodostuu se, riittääkö näin pieni otoskoko määrittämään massarokotuksissa käytettävän annostuksen.

Yhdysvaltain Warp Speedin johtaja Moncef Slaoui on jo todennut, että FDA joutunee odottamaan lisää tuloksia Astra Zenecalta Yhdysvalloista ennen kuin se voi antaa rokotteelle hätäkäyttöluvan.

Warp Speedin Moderna-kahminnan vuoksi Euroopan viranomaisilla on hankala paikka edessään: Laajaa suojaa ei Euroopassa kevättalvella saada nykytiedoilla ilman AstraZenecaa. Mutta hyväksyäkö 60-prosenttinen teho vai yrittääkö saada 90-prosenttinen teho - rajalliseen näyttöön perustuen.

Seuraavaksi tuloksia odotetaan Johnson & Johnsonilta, jonka rokote on vastaava virusvektorirokote kuin Astra Zenecan. Yhtiö on aloittanut tutkimuksensa yhden annoksen regiimillä, joka olisi logistisesti helpoin tapa, mikäli näin saavutettava teho on riittävä.

Lue myös: "Se olisi hirveän hyvä joululahja" – THL:n ylilääkäri kertoo, koska Modernan koronarokotetta voitaisiin saada Suomeen