Suomessa on tavattu koronaviruksen Intian virusmuunnosta yli kymmenessä tapauksessa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen THL:n tiedotustilaisuudessa tänään.
Hän sanoi, että kyseistä muunnosta on havaittu toistakymmentä, mutta tarkka luku on auki, sillä analyysit ovat vielä kesken.
Vaikka virusmuunnokset tarttuvat herkemmin kuin alkuperäinen virusmuoto, Salminen totesi, että virusmuunnoksistakin lähteneet tartuntaketjut saadaan kuriin tarkalla seurannalla.
Lue lisää: Koronatartuntojen lasku pysähtynyt – THL:n Salminen: "Tästä pitäisi päästä vielä alaspäin"
Hänen mukaansa uusia koronatartuntoja raportoidaan tänään 259.
THL arvioi, että kaikki halukkaat 16 vuotta täyttäneet ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa heinäkuun loppuun mennessä.
– Tavoite siitä, että kaikilla aikuisilla on mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos heinäkuun loppuun mennessä, näyttää realistiselta, Salminen sanoi.
Koko maassa 70 vuotta täyttäneistä jo 90 prosenttia on saanut yhden rokoteannoksen, ja kaikista yli 16-vuotiaista 46 prosenttia.
THL kertoi kuitenkin, ettei vielä voida tuudittautua siihen, että epidemia olisi ohi.
THL:n mukaan myönteinen kehitys pysähtyi vapun jälkeisellä viikolla, ja tapausmäärien lasku on tasaantunut viimeisen neljän viikon aikana.
Laitoksen mukaan tehokkaita ja kattavia rajoituskeinoja tulee jatkaa, jotta yhteiskunnan avautumiselle kesän aikana voidaan luoda paremmat edellytykset.
Alueellisia epidemioita ryöpsähtänyt
THL:n tietojen mukaan suurin ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa se oli keskiviikon tietojen perusteella yli 160, ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä, jossa se oli yli 110.
Keski-Pohjanmaalla tartuntojen määrät nousivat nopeasti nollasta korkeiksi.
– Tällaisiin takaiskuihin on yhä varsin iso mahdollisuus. Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä ja väestössä on hyvä muistaa, että tilanne ei ole vielä ohi, varovaisuuteen on yhä tarvetta, Salminen sanoi.
– Viime päivinä on nähty sekä perusterveydenhoidossa että erikoissairaanhoidossa merkittävää nousua koronaviruksesta johtuvan sairaalahoidon tarpeessa, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
Hänen mukaansa osa noususta selittyy kirjauskäytäntöjen muutoksilla, mutta tällä hetkellä lukuja nostavat myös useat laitosepidemiat. Voipio-Pulkin mukaan tämä on asia, johon nyt tulisi kiinnittää erityisesti huomiota.
Kanta-Hämeessäkin palattu leviämisvaiheeseen
Päijät-Hämeen alueen hyvinvointiyhtymä Päijät-Sote on kertonut, että Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiosastolla on todettu koronaepidemia.
Tartunta oli keskiviikkona varmistunut kahdella potilaalla ja yhdellä henkilökuntaan kuuluvalla.
Myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kerrottiin tällä viikolla palanneen koronan leviämisvaiheeseen.
Kanta-Hämeen keskussairaalan osastoilta ja Riihimäen sairaalan terveyskeskusvuodeosastolta lähteneet erilliset tartuntaketjut ovat aiheuttaneet laajoja karanteeneja terveydenhuollon henkilöstölle.
Epidemia on johtanut useiden osastojen sulkemiseen erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa.
Kiireettömiä leikkauksia on peruttu tilanteen vuoksi ja terveydenhoitohenkilöstön ja potilaiden seulontatesteissä on löydetty tartuntoja, jotka aiheuttavat karanteeneja.
Esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian osasto ja sairaalakoulu suljettiin keskiviikosta lähtien ainakin kahdeksi viikoksi.
Kanta-Hämeen keskussairaala tiedotti, että noin puolet sairaalahoidossa olleista tartunnan saaneista potilaista oli rokotettu yhdellä koronarokotteella, mikä vastaa yhden piikin antamaa noin 50 prosentin rokotussuojaa.