Kaikki eivät välttämättä suostu ottamaan koronarokotetta – asiantuntija: Ei kannata verrata "sikapiikkiin", tästä syystä tuleva rokote on eri asia

18:03
Asiantuntija kertoo, miksi koronarokotetta ei kannata verrata narkolepsiakohua aiheuttaneeseen Pandemrix -rokotteeseen.

Koronarokote on pian tulossa markkinoille. MTV:n Uutisaamussa vieraillut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen selventää, ettei tulevaa rokotetta kannata verrata sikainfluenssarokotteeseen.

Koronapandemia on järisyttänyt yhteiskuntaa tänä vuonna, ja Lasse Lehtonen uskoo sen jättävän jälkensä.

– Normaali on muuttunut tämän vuoden aikana ja jotkut toimintamallit varmasti jäävät pysyviksi – esimerkiksi etätyö. Matkailu ehkä vähenee, koska yritysmatkailu todennäköisesti hyödyntää näitä uusia teknologioita, Lehtonen arvioi.

– Mutta kyllä tartuntavaara tulee aivan oleellisesti rokotteen myötä pienentymään, Lehtonen lisää.

Virus saattaa jäädä "vakiovieraaksi"

Lehtonen pitää mahdollisena sitä, että virus jää yhteiskuntaan influenssaviruksen kaltaiseksi "vakiovieraaksi", joka aina vuosittain ponnahtelee siellä täällä.

– Se on yksi skenaario. Kukaan ei vielä tässä vaiheessa tiedä, miten tämä virus pitkässä juoksussa käyttäytyy, Lehtonen toteaa.

– Sellainen vaara kyllä ihan todellisuudessa on, että kaikki eivät ota rokotetta. Kun seuraa pelkästään somekeskustelua, niin kyllä näitä denialisteja on. He ihan vakavissaan kiistävät lääketieteellisiä faktoja tautiin ja rokotteeseen liittyen ja sitten on ihmisiä, jotka myös ratsastavat sillä, toteaa MTV Uutisten erikoistoimittaja Mirja Kivimäki.

Koronarokote ei ole "sikapiikki"

Sikainfluenssaepidemian aikaan, vuonna 2009, ihmisiä ryhdyttiin rokottamaan kansankielellä "sikapiikiksi" kutsutulla Pandemrix-rokotteella.

Pian tämän jälkeen paljastui narkolepsia -tapauksia, jotka yhdistettiin rokotteeseen, mikä jätti omat traumansa. Lehtonen ei usko, että tämä toistuisi koronarokotteen kohdalla.

– Pitäisin aika pienenä sitä riskiä, koska kyllä näitä rokotteita hyvin tutkitaan. Pandemrixin erikoisuushan oli se, että immuunisuoja haluttiin hyvin nopealla aikataululla ja valittiin sellainen muoto, joka yhdellä piikillä aiheutti voimakkaan immunologisen vasteen ja sillä on tietysti immunologisia haittoja, Lehtonen selventää.

– Yleensä influenssarokotteella tulee näitä neurologisia haittoja yksi tapaus sataatuhatta rokotettua kohden. Mutta kyllä ne ovat hyvin harvinaisia siihen verrattuna, että kuolleisuus influenssassa on hiukan alle yhden prosentin. Hyödyt ovat rokottamisesta moninkertaiset mahdollisiin haittoihin nähden, Lehtonen jatkaa.

Lehtosen mukaan laumasuoja saavutetaan koronarokotteen avulla ja se saattaa muodostua nopeammin kuin esimerkiksi influenssarokotteen kohdalla, koska  koronavirusta vastaan rokottaminen kohdistuu aluksi riskiryhmiin.

– Yleensä puhutaan 78 prosentin tasosta, mutta kun nyt tauti tässä tapauksessa iskee näihin riskiryhmiin, niin toki sitten riskiryhmien rokottamisella jo vähennetään kuolleisuutta huomattavasti. Siinä mielessä jo pienempi rokotesuoja voi väestötasolla vähentää kuolleisuutta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja