Yhdysvaltain 46. presidentti Joe Biden on ollut virassaan nyt yli kuukauden. Tämän yhden kuukauden osalta varmaksi voidaan todeta se, että media on rauhoittunut Donald Trumpin ajoista.
– Trump pyöritti mediaa kuin pässiä narussa, toteaa Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas professori emeritus Markku Henriksson.
Henrikssonilta on juuri tullut ulos uusi kirja Tähtilipun alla, Yhdysvaltain alueen historia. Noin tuhatsivuinen teos käsittelee kattavasti Yhdysvaltain historiaa intiaaneista lähtien. Kirjan viimeinen luku käsittelee maan kahtiajakautumista.
Presidentti Donald Trumpista tuli ihmisten mielikuvissa kahtiajakautumisen kasvot. Presidentti, jota vihattiin ja rakastettiin, välitiloja ei juuri ollut. Mielipide hänestä on joko-tai.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
– Kahtiajako on aina ollut, Henriksson muistuttaa.
Maa on ollut jakautunut jo Amerikan vallankumouksesta saakka, puhutaan siis 1700-luvusta. Jakolinjoja on useita.
– Ei tämä ole mitään uutta, ei Trump mitään kahtiajakoa saanut aikaan. Trump pikemminkin hyödynsi sitä ja hyödyntää edelleenkin, ja lietsoo sitä.
Maan kaksipuoluejärjestelmä luo myös täydellisen kuvan kahtiajakautumisesta. Repiblikaanit vastaan demokraatit, konservatiivit vastaan liberaalit. Tosiasiassahan puolueita on monia ja variaaioita demokraattien ja republikaanien sisällä on lukemattomia.
Trump kaappasi kodittomat äänet
Mutta, kahtiajakautumisesta kertoo edelleenkin se, että Suomessakin moni miettii vielä, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti?
– Sen takia, että osa yhdysvaltalaisista äänestäjistä putosi vanhan republikaanisen puolueen ja demokraattisen puolueen väliin, kun demokraattinen puolue alkoi siirtymään Yhdysvaltalaisittain vasemmalle. Trump näki siinä paikan, että tuossa on nyt iso joukko kodittomia ääniä, joihin hän kohdisti huomionsa ja sai tämän porukan taakseen, Henriksson tiivistää.
Trumpin voitto tuli Yhdysvalloissakin täytenä yllätyksenä. Mitkään kannatusmittaukset eivät povanneet Trumpin voittoa.
Lue myös: Salamurha, seksiskandaali, terrori-isku, sotia....USA:n presidenttien kausiin on mahtunut monenmoista: Tässä kaikki, mitä sinun tulee tietää Donald Trumpin edeltäjistä
Henrikssonin kirjassa Tähtilipun alla asialle tarjotaan selitys. Trumpin kannattajiin kuuluu puolueiden kelkasta pudonneita ihmisiä sydänmailla. Mielipidemittaukset perustuvat usein älypuhelimilla tehtyihin kyselyihin. Moni Trumpin äänestäjistä ei edes omista älypuhelinta. Ei siis kumma, että mielipide jäi piiloon.
Toiseksi, mielipidemittauksissa huomioidaan vain äänet, eikä sitä, mistä osavaltiosta ääni tulee. Näin Yhdysvaltojen vaalijärjestelmän osavaltiokeskeisyys jäi huomaamatta. Kun Tumpin vastustajaa Hillary Clintoania äänestettiin suurissa kaupungeissa, Trump vei maaseutujen äänet ja näiden osavaltioiden lukuisat valitisijamiehet.
Trump ei kestänyt hiljaiseloa
Yhdysvaltain presidentteinä on nähty monenmoisia persoonia. Oli teksasilainen opettaja Lyndon B. Johnson, kesken kautensa eronnut Richard Nixon, Hollywood-näyttelijä Ronald Reagan, seksiskandaaleissa ryvettynyt Bill Clinton, ensimmäinen musta presidentti Barack Obama ja lista jatkuu.
Donald Trump oli silti ensimmäinen, joka heitti presidentin tietynlaisen arvokkuuden ja etiketit romukoppaan sanomalla ja tekemällä oikeastaan mitä mieli teki.
Kautensa loppuessa Trump jatkoi samaa linjaa. Hän ei osallistunut seuraajansa virkaanastujaisiin, eikä hän antanut tavan mukaan uudelle presidentille aikaa ja tilaa pysymällä syrjässä tietyn aikaa.
Trump eli hiljaiseloa noin kuukauden. Se päättyi, kun hän puhui konservatiivipoliitikkojen konferenssissa Floridassa viime viikonloppuna. Trump oli tapahtuman pääpuhuja. Puheessaan hän pysyi totutulla linjalla.
– Trump jatkoi sitä samaa vanhaa viestiään siitä, että nämä vaalit häneltä vietiin ja oikeasti hänestä olisi pitänyt tulla uudestaan Yhdysvaltain presidentti, Henriksson tiivistää.
Trump hallitsee puoluettaan
Trump myös vihjaili uudelleen asettumisesta ehdolle neljän vuoden päästä. Monet ovat miettineet, että täytyykö Trumpin lähteä perustamaan uutta puoluetta, koska moni republikaanipoliitikkokin käänsi hänelle selkänsä kongressin mellakoiden jälkeen. Sille ei ole tarvetta.
– Trump tietysti tavallaan todisti tässä, että hän on oikeastaan kaapannut republikaanisen puolueen.
– Eihän Trumpin kannata perustaa omaa puoluetta, hänhän on ylivoimaisesati suosituin republikaanipoliitikko tällä hetkellä.
Asia on pikemminkin niin, että Trumpia vastustavat republikaanit ovat uuden puolueen perustamisen kynnyksellä. Puolue on nimittäin Trumpin pikkusormen ympärillä.
Kuinka rikki maa on?
Tilannetta Yhdysvalloissa voidaan tällä hetkellä kuvata melkeinpä tylsäksi, ainakin jos vertaa aiempaan. Kyllähän maassa tapahtuu, mutta Joe Bidenin hillitympi tyyli ei aina nouse ykkösotsikoksi.
– Trump kiinnosti myös sellaisiakin ihmisiä, jotka aikaisemmin eivät olleet niin hirveän kiinnostuneita Yhdysvalloista. Trump oli aina melkein ykkösuutinen, jos ei niin vähintään kakkosuutinen meillä Suomessakin. Ihan sama mitä hän teki, niin se oli aina uutinen ja tähän Biden ei pyrikään, Henrikkson selittää.
Esimerkiksi Bidenin hallinnon ensimmäinen sotatoimi, isku Iranin tukemiin joukkoihin Syyriassa, jäi vähälle huomiolle. Biden kertoi vain iskujen olleen varoitus Iranille. Asiasta uutisoitiin, mutta ei näyttävästi.
Vaikka tilanne näyttää rauhoittuneen, kongressin mellakat, kahtiajakautuminen ja QAnon-salaliittoteoreetikot eivät ole kadonneet minnekään.
Onko Yhdysvallat rikki?
– Monen mielestä varmaankin on. Näitä säröjä on aina ollut, mutta Yhdysvallat on rikki monella tavalla.
Henrikssonin mukaan maassa vallitsee sekä ideologinen että alueellinen kahtiajako sydänmaiden ja suurten keskusten välillä. Historian perusteella näyttää onneksi siltä, ettei näillä eväillä saada aikaan sisällissotaa.
Presidentti Bidenilla on takanaan pitkä, noin 50 vuotta kestänyt poliittinen ura. Pitkä ura tarkoittaa tietenkin myös sitä, että miehellä on ikää. 78-vuotiaalla Bidenilla on edessään kovat vuodet.