Välivaalien torjuntavoitto kannustaa Trumpia pyrkimään uudelle kaudelle – Asiantuntija vastaa kysymyksiin Yhdysvaltojen vaaleista

Senaatin täydellinen tulos selviää varmuudella aikaisintaan 27.11. sillä Mississippin osavaltion erityisvaalivaali menee toiselle kierrokselle, kun kukaan ehdokas ei saanut yli 50 prosenttia äänistä.

Vaikea saada muurille rahoitusta

Trumpin kaksi seuraavaa vuotta eivät torjuntavoitosta huolimatta ole kuitenkaan helpot. Kaikkien budjetti-aloitteiden on lähdettävä edustajainhuoneesta, joka nyt siirtyi vastustajan hallintaan.

– Trumpin on entistä vaikeampi saada omille aloitteilleen rahaa. Esimerkiksi [Meksikon vastaisen rajan] rajamuurin rakentaminen vaikeutuu nyt merkittävästi.

Värisuora on harvinainen

Tilanne ei ole kuitenkaan uusi vaan, kongressin kamarit ovat jakaantuneet kahden puolueen kesken monesti aiemminkin.

– Itse asiassa tällainen värisuora [samalla puolueella presidentin paikka ja lisäksi sekä senaatin että edustajainhuoneen enemmistö] kuin republikaaneilla on nyt ollut, on aika harvinainen.

Yhdysvaltojen poliittisen vastakkainasettelun kärjistyminen on ollut esillä uutisissa jo pitkään. Henriksson sanoo, että maa on jakaantunut useampaankin ryhmään kuin kahteen. Hän on joka tapauksessa huolissaan kehityksestä.

– Siitä ei välttämättä mitään hyvää pidemmän päälle seuraa Yhdysvalloille eikä koko maailmalle.

Henriksson sanoo kuitenkin olevansa "yltiöoptimistinen".

– Äänestysprosentti nousi yhdysvaltalaisittain korkeaksi, noin 45 prosenttiin, ja se toi sekä demokraattien että republikaanien kannattajia uurnille. Kahtiajako kirkastui, mutta demokratia vahvistui. Ehkä nyt olisi sitten pyrkimys yhteistyöhön, että jotakin saataisiin aikaiseksikin.

Vaaliähky ja vähemmistön syrjintä aiheuttaa alhaisen äänestysaktiivisuuden

Äänestysaktiivisuus on Yhdysvalloissa ollut pitkään Eurooppaan verrattuna varsin matala. Henriksson ei osaa sanoa tyhjentävää selitystä asialle.

Tilanteeseen vaikuttaa hänen mukaansa kuitenkin ainakin vaalien erittäin suuri määrä:  Eri elinten vaaleja ja lakialoitteita koskevia kansanäänestyksiä voi olla kerrallaan peräti kymmeniä ja jonkinlaiset vaalit ovat joka vuosi.

– Yhdysvalloissa on vaaleja koko ajan. Siellä on kaikenlaisia täytevaaleja ja muuta. Vaaliähky on siis varmasti yksi syy.  Etniset vähemmistön ovat myös olleet laiskoja äänestäjiä. Se ei johdu välttämättä siitä, etteikö politiikka kiinnostaisi heitä vaan siitä, että vähemmistöjä on suoranaisesti välillä estetty äänestämästä.

Obamaa lyötiin kuin vierasta sikaa, mutta niin lyödään Trumpiakin

Poliittinen kahtiajako Yhdysvalloissa on Henrikssonin mukaan pitkän kehityksen tulos, mutta ilmapiiri on tullut erityisen polarisoituneeksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Tämän hetken kärjistymä on alkanut ehkä 1960-luvulta kansalaisoikeuslain ajoilta, mutta todella iso kärjistymä tapahtui, kun Barack Obama valittiin presidentiksi. Häntä kohtaan oli valtavia odotuksia mutta myös aivan valtava mustamaalaamiskampanja alkoi ja jatkui Obaman molempien kausien ajan, myös silloin, kun vaaleihin oli pitkä aika.

– Nyt, kun Trump on tullut presidentiksi, aivan sama jatkuu. Vain puolet ovat vaihtuneet. Obamaa lyötiin kuin vierasta sikaa, mutta sama jatkuu nyt Trumpin kohdalla. Molemmat puolet ovat mielestäni syyllisiä.

Kahden pääpuolueen välillä on ennekin ollut hellittämättömiä ristiriitaisuuksia, vaikka puolueet ovat vaihtuneet muutamaan kertaan historiassa. Maassa on käyty sisällissotakin, jonka rintamalinjat jakaantuivat suurelta osin puoluerajojen mukaan.

Puolueiden ristiriitaisuuksista huolimatta Yhdysvaltoja on kuitenkin suurimman osan historiaa pystytty hallitsemaan enemmän tai vähemmän toimivasti.

– Aika iso osa kansanedustajista on aina tajunnut sen, että eteenpäin ei päästä, ellei tehdä yhteistyötä.

Kaksi presidenttiä kuoli itsenäisyyspäivänä

Yhdysvaltojen historiasta tunnetaan kuitenkin verivihollisten sovintojakin.

Maan toinen presidentti John Adams ja kolmas presidentti Thomas Jefferson olivat ankarissa poliittisissa riidoissa keskenään.

Heistä tuli myös vannoutuneita henkilökohtaisia vihamiehiä Jeffersonin voitettua Adamsin presidentinvaaleissa. Ensin mainittu kuului nykyrepublikaanien kaukaiseen edeltäjään eli Federalistiseen puolueeseen, jälkimmäinen taas Demokraattien edeltäjäpuolueeseen Demokraattisiin republikaaneihin.

– Adams suuttui Jeffersonille niin, ettei tullut edes tämän virkaanastujaisiin. He eivät puhuneet toisilleen vuosiin. Molempien vaimot yrittivät saada miehiään leppymään, mutta se ei onnistunut. Lopulta toinen lähetti toiselle syntymäpäivä- tai joulukortin ja toisen oli pakko kohteliaisuudesta vastata siihen.

– Siitä kehkeytyi erittäin mielenkiintoinen kirjeenvaihto, jossa he puolustivat omia poliittisia näkökantojaan ja selittivät toisilleen Yhdysvaltojen demokraattista systeemiä. Se on erittäin mielenkiintoista luettavaa ja avaa 1800-luvun alun politiikkaa hyvin merkittävällä tavalla.

Lopulta miehet kuolivat ystävinä ja täsmälleen samana päivänä. Päivä sattui olemaan Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivä, 4.7.1826.

– Se oli kohtalon ironiaa tai lämpöä, Henriksson.