Jonkin kampanjassa pitää muuttua, jos Trump haluaa voittaa, sanoo tutkija – mistä tulee kärkiteema? Presidentiltä odotetaan jälleen synkkää puhetta

Yleensä amerikkalaisessa poliittisten puheiden kulttuurissa on korostunut jopa ylitsevuotava optimismi ja toiveikkaan tulevaisuusvision rakentaminen. Trumpin puhe maalasi kuitenkin synkän kuvan Yhdysvalloista maana, jonka infrastruktuuri rapistuu ja jonka poliittinen järjestelmä on rikki.

Alkavan viikon puoluekokouksessa Trump pitää jälleen puheen, tällä kertaa istuvana presidenttinä.

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija, Yhdysvaltoihin erikoistunut Maria Annala odottaa nytkin Trumpilta varsin synkkää ja negatiivisiin asioihin keskittyvää puhetta.

Koronakriisin myötä Trumpin yhtä lailla synkässä virkaanastujaispuheessaan maalailema "American carnage", amerikkalainen verilöyly, on toteutunut karulla tavalla. Koronavirus on tappanut selvästi enemmän yhdysvaltalaisia kuin mitä esimerkiksi Vietnamin sodassa kuoli.

– On vaikea kuvitella, että Trump pitäisi kovin optimistista ja hilpeää puhetta. En usko, että hän puhuu viruksesta, vaan yrittää viedä ihmisten huomiota siitä pois, mutta varmaan maalailemalla jotain muita piruja seinälle sen sijaan että puhuisi jostain optimistisesta visiosta, Annala arvioi.

Tutkija: Jonkin Trumpin kampanjassa täytyy muuttua, jos presidentti haluaa voittaa

Presidentti Donald Trump on ollut viime kuukaudet selvästi jäljessä demokraattikilpailijaansa Joe Bidenia Yhdysvaltain vaalien gallupeissa, niin valtakunnallisella tasolla kuin vaa'ankieliosavaltioissakin.

Vaikka vaaleihin on vielä yli kaksi kuukautta ja asetelmat voivat muuttua, ei tilanne ole istuvan presidentin kannalta helppo.

– Trumpin kampanjassa varmasti kuumeisesti mietitään, että mitä voisi tehdä toisin, ja syytä olisikin miettiä, sanoo Annala.

– Mielipidemittaukset kertovat kyllä aika paljon siitä, minkälainen kampanjointi toimii ja mikä ei toimi. Ja nyt ihan selvästi nähdään, että kampanjan tai presidentin käytöksen pitäisi olla jotenkin olennaisesti toisenlaista.

Annalan mukaan Trump on jo muuttanut käytöstään jonkin verran. Hän esimerkiksi palautti koronatiedotustilaisuudet ja on alkanut puhua viruksesta vakavampaan sävyyn.

Vielä on kuitenkin arvoitus, millä sanomalla Trump voisi Bidenin kukistaa.

Pitkään näytti selvältä, että republikaanit menevät vaaleihin talous edellä, mutta koronakriisin tuoma talousromahdus vei siltä strategialta pohjan. Trump sai tilalle uuden ykkösteeman, kun Black Lives Matter -mielenosoitukset alkoivat, ja presidentti alkoi rummuttaa lain ja järjestyksen viestiä.

Se viesti ei kuitenkaan mielipidemittausten mukaan ole toiminut, sillä mielenosoittajia kohtaan tunnetaan laajaa sympatiaa.

Annalan mukaan ratkaisevaa onkin se, ovatko äänestäjät kyllästyneet joihinkin Trumpin perusominaisuuksiin, joita tämä ei pysty tai edes halua muuttaa. Jos näin on, tilanne on Trumpille hankala.

– Trumpille on ollut olennaista sekä ehdokkaana että presidenttinä tällainen tietynlainen fiilispohjaisuus, vaistonvaraisuus, se ettei hän kunnioita asiantuntijoita eikä tutkimustietoa vaan haluaa mieluummin mennä oman vaistonsa mukaan. Se esimerkiksi ei nyt tässä koronavirustilanteessa olekaan yhtäkkiä kovin monen mielestä positiivinen asia.

Puoluekokous pidetään virtuaalisesti

Republikaanien kokous pidetään demokraattien kokouksen tapaan pääosin virtuaalisesti koronaviruksen takia. Vain pieni osa ohjelmasta järjestetään puoluekokouspaikkakunnalla Charlottessa Pohjois-Carolinassa. Esimerkiksi Trump ottaa vastaan presidenttiehdokkuutensa ja pitää puheensa Valkoisen talon edustalla Washingtonissa.

Annalan mukaan virtuaalisesta puoluekokouksesta puuttuu luonnollisesti sama tunnelma kuin normaalista, suurten yleisömassojen puoluekokouksesta. Näkyvyys voi jäädä hieman tavanomaista pienemmäksi, mutta virtuaalisuudessa on tv-katsojien kannalta myös hyviä asioita.

– Se voi olla laadukkaampaa ja houkuttelevampaa sisältöä, nyt kun se formaatti on uudistettu. Se on ollut vähän semmoinen aikansa elänyt formaatti, nuo pitkät puheet eivät ole oikein nykypäivää tv- ja nettikatselijan kannalta, Annala näkee.

– Nyt esimerkiksi Bill Clintonille oli annettu viisi minuuttia, kun hän yleensä on jaaritellut 40 minuuttia.

Presidentti Trump on jo sanonut, että republikaanien puoluekokouksessa on vähemmän nauhoitettuja puheita ja osuuksia kuin demokraateilla.

– Luulen, että meillä on enemmän suoraa lähetystä kuin heillä. On aika tylsää, kun se tulee vain nauhalta. Minä teen oman osuuteni suorana, Trump sanoi Fox Newsin haastattelussa.

Wall Street Journalin mukaan Trump esiintyy päätöspäivän puheensa ohella puoluekokousohjelmassa kaikkina neljänä päivänä.

Koska republikaanit suunnittelivat vielä heinäkuussa fyysisen puoluekokouksen järjestämistä, ei heillä ole ollut niin paljon aikaa virtuaalisen kokouksen järjestämiseen kuin demokraateilla, jotka päättivät hyvissä ajoin siirtää kokouksensa virtuaaliseksi.

"Trump herättää vastustusta myös omiensa riveissä"

Yksi selkeä ero kahden suuren puolueen puoluekokousten välillä on se, että siinä missä demokraatit vyöryttivät tv-ruuduille ilta toisensa jälkeen puolueen kaikki tunnetuimmat hahmot, puuttuu republikaanien kokouksesta monia puolueen eturivin nimiä.

Poissaolollaan loistavat esimerkiksi ainoa elossa oleva entinen republikaanipresidentti George W. Bush sekä vuoden 2012 vaalien presidenttiehdokas Mitt Romney.

– Se on dramaattinen ero. Republikaanipuolella on paljon hajanaisemmat rivit, ja Trump herättää voimakasta vastustusta myös omiensa rivissä. Demokraattien puoluekokouksessa oli puhumassa myös entisiä republikaaneja, Annala sanoo.

Monia huomattavia republikaaneja puuttui myös vuoden 2016 puoluekokouksesta. Nyt heidän poissaolonsa on kuitenkin tavallaan vielä dramaattisempaa, sillä siinä missä Trump oli neljä vuotta sitten hieman yllättävä presidenttiehdokas, jonka harva odotti voittavan, on hän nyt istuva presidentti, joka on ottanut republikaanipuolueen vahvasti haltuunsa.

Näihin poissaoloihin tavallinen amerikkalaiskatsoja ei välttämättä kuitenkaan kiinnitä huomiota.

– On aina helpompi huomata, kuka tulee paikalle kuin se, että kuka ei tule paikalle. Alkaako se tavallinen katsoja nyt ajatella, että niin tosiaan, täällä ei ole Busheja. Se vaatii jo jonkinlaista pelin sääntöjen tuntemusta olla tietoisia siitä, että niiden kuuluisi olla täällä.

Puhujavalinnat voivat lietsoa kulttuurisotaa

Puoluekokouksen puhujavalintojen voidaan nähdä lietsovan kulttuurisotien liekkejä.

Puhujiksi on kutsuttu useampia kiistanalaista julkisuutta saaneita rivikansalaisia, joiden avulla republikaanit pyrkivät vetoamaan Trumpin ydinkannattajiin.

Mukana on esimerkiksi pariskunta St. Louisista, joka omalta pihaltaan käsin osoitteli aseella Black Lives Matter -mielenosoittajia, jotka olivat kulkemassa julkista tietä pitkin mielenosoituspaikalle eivätkä tehneet mitään laitonta.

– Onhan se erikoista, että tällaiset ihmiset sitten valitaan puhujiksi puoluekokoukseen, koska silloinhan heidät nostetaan ikään kuin kunnia-asemaan, Annala sanoo.

Hän pitää valintaa strategisesti erikoisena, sillä mielipidemittausten mukaan valtaosa amerikkalaisista pitää mielenosoittajien asiaa oikeana ja tärkeänä.

– Kyllähän tämän pariskunnan valinta on viesti kaikille niille, jotka tuntevat sympatiaa mielenosoittajia kohtaan tässä asiassa, että me ollaan valittu nyt ihan eri puoli.

Kokouksessa puhuu myös opiskelija Nicholas Sandmann, josta vuonna 2019 kuvattu video levisi netissä. Siinä hän oli pukeutunut Trumpin kannattajien Make America Great Again -lippikseen ja näytti pilkkaavan alkuperäiskansaan kuuluvaa iäkästä miestä.

Myöhemmin tilanteesta julkaistiin toinen video, jolta selvisi, että paikalla oli toinenkin joukko, joka solvasi Sandmannia ja tämän luokkatovereita, ja iäkäs mies oli mennyt ryhmien väliin rauhoittamaan tilannetta.

Sandmann vaati mediayhtiöiltä vahingonkorvauksia näiden kirjoittelusta, ja nämä sopivat asiasta hänen kanssaan. Tämä teki Sandmannista tähden konservatiivipiireissä.

– Siinäkin on hyvin voimakkaasti sitä, että lähdetään lietsomaan näitä kulttuurisodan jakolinjoja ja hyökkäämään mediaa vastaan.

Kosiskellaanko maltillisia republikaaneja?

Toisin kuin perinteisessä amerikkalaisessa vaaliretoriikassa, jossa pyritään vetoamaan maltillisiin äänestäjiin, Trump ei yleensä ole juuri pehmentänyt viestejään, jotka on suunnattu hänen ydinkannattajilleen.

Annala pitää mahdollisena, että puoluekokoukseen sisällytetään myös maltillisten republikaanien kosiskelua, sillä Trumpin kampanjatiimi tietää, että vaaleja tuskin voi voittaa vain presidentin ydinkannattajien äänillä. 

– Mutta tietysti se, että näin kiistanalaisia puhujia on valittu, aiheuttaa itsessään sen, että maltilliset saattavat kokea kokouksen annin vastenmieliseksi.

Trumpin viime aikojen toimissa on merkkejä siitä, että hän on huomannut heikot galluplukunsa ja pyrkii miellyttämään myös laajempaa yleisöä. Tästä kielii esimerkiksi koronatiedotustilaisuuksien aloittaminen uudestaan ja retoriikka, jossa hän ei enää vähättele virusta vaan myöntää sen olevan pitkäaikainen ongelma.

Mistä tulee Trumpin kärkiteema?

Puoluekokous voi antaa suuntaa myös sille, millä kärjellä Trump lähtee kampanjasyksyyn.

Pitkään näytti selvältä, että republikaanit menevät vaaleihin talous edellä, mutta koronakriisin tuoma historiallisen raju talousromahdus vei siltä strategialta pohjan. Trump sai tilalle uuden ykkösteeman, kun Black Lives Matter -mielenosoitukset alkoivat ja presidentti alkoi rummuttaa lain ja järjestyksen viestiä.Tämä viesti ei kuitenkaan mielipidemittausten mukaan ole toiminut. Bidenilla on edelleen selkeä etumatka istuvaan presidenttiin.

– Ihmiset eivät suhtaudu positiivisesti siihen, jos sanotaan, että tässä ei saisi osoittaa mieltään, tai mielenosoittajia vastaan hyökätään. Se lain ja järjestyksen viesti kietoutui Trumpilla niin voimakkaasti siihen mielenosoitusten tukahduttamishaluun ja uhitteluun mielenosoittajia vastaan. Kun se viesti tuli niin voimakkaasti tulkituksi siinä kontekstissa, niin se ikään kuin tahriintui matkalla, Annala sanoo.

Puoluekokous alkaa tiistaina aamuyöllä Suomen aikaa. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuuluu Trumpin äänestäminen republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Toisena päivänä puheen pitää presidentin puoliso Melania Trump ja kolmantena päivänä varapresidentti Mike Pence, kunnes kokous huipentuu neljäntenä päivänä Trumpin puheeseen.