Salamurha, seksiskandaali, terrori-isku, sotia....USA:n presidenttien kausiin on mahtunut monenmoista: Tässä kaikki, mitä sinun tulee tietää Donald Trumpin edeltäjistä

Demokraatti John F. Kennedy, 1961-1963

John Fitzgerald Kennedy valittiin presidentin virkaan kaikkien aikojen nuorimpana ja myös ensimmäisenä katolisen uskonnon edustajana. Hän oli Yhdysvaltain 35. presidentti. Kennedy ehti toimia presidenttinä vain kolme vuotta, kunnes hänet murhattiin. Marraskuun 22. päivänä vuonna 1963 hänet ammuttiin Dallasissa Teksasissa. Kuollessaankin Kennedy teki historiaa olemalla Yhdysvaltain nuorin kuollut presidentti. 

Kennedyn murhasta syytettiin marxilaisen aatteen edustajaa Lee Harwey Oswaldia, joka ampui presidentin läheisen talon ikkunasta. Oswald itse ammuttiin kaksi päivää myöhemmin. Salaliittoteoriat väittävät, että Oswald ei ollut ainoa ampuja, tai että hän olisi ollut täysin syytön. 

Kennedyn lyhyeksi jääneen presidenttikauden suurimpia hetkiä olivat muun muassa Kuuban ohjuskriisi sekä Neuvostoliiton kanssa solmittu ydinsopimus. 

Kennedy tunnettiin naistenmiehenä ja hänellä oli suhde myös Marilyn Monroen kanssa. 

Virkaanastujaispuheessaan presidentti Kennedy lausui unohtumattoman lauseen:

– Älä kysy, mitä maasi voi tehdä puolestasi, vaan mitä sinä voit tehdä maasi puolesta. 

Video: Richard Nixon tunnusti tappionsa Kennedylle vuonna 1961.

Demokraatti Lyndon B. Jonhson, 1963-1969

Yhdysvaltain 36. presidentin virkakausi alkoi välittömästi John F. Kennedyn kuoltua sairaalassa. Varapresidentti Lyndon B. Johnson vannoi virkavalansa Dallasin lentokentällä Air Force One -koneessa.  

LBJ lempinimestään tunnettu presidentti jatkoi Kennedyn aloittamia hankkeita, kuten kansalaisoikeuslain uudistusta ja verojen alennusta. 

Johnson muistetaan kuitenkin pitkälti siitä, että hänen kaudellaan Yhdysvallat sekaantui entistä enemmän Vietnamin sotaan. 

Teksasilaisen opettajan sympatiat olivat usein köyhemmän väen puolella. Johnsonin näkemyksiin kuului lopettaa köyhyys, vähentää rikoksia sekä parantaa ihmisoikeuksia. Johnson keskusteli usein tohtori Martin Luther Kingin kanssa ja hän allekirjoittikin vuoden 1964 kansalaisoikeuslain, vuoden 1965 äänestysoikeuslain sekä vuoden 1968 kansalaisoikeuslain. 

Johson ei enää hakenut jatkokautta kahden vajaan kautensa jälkeen. Hän menehtyi teksasilaisella tilallaan vuonna 1973. 

Republikaani Richard Nixon, 1969-1974

37. Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon on edelleen ainoa, joka on eronnut virastaan kesken kauden. Syynä eroon oli tietenkin Watergate-skandaali. 

Kaudellaan Nixon sai aikaan myös paljon hyvää. Hän onnistui saamaan amerikkalaiset pois Vietnamin sodasta monen vuoden jälkeen solmimalla aseleposopimuksen. Nixonin tavoitteina oli myös parantaa välejä kommunististen maiden kanssa. Hän onnistuikin luomaan paremmat suhteet Neuvostoliittoon ja Kiinaan ja teki historialliset valtiovierailut Moskovaan ja Pekingiin vuonna 1972. Tapaaminen Neuvostoliiton johtajan Leonid Brežnevin kanssa poiki sopimuksen ydinaseiden rajoittamisesta. 

Nixonin kaudella amerikkalaiset astuivat myös kuuhun vuonna 1969. 

Hyvien aikojen jälkeen skandaali koitti vuonna 1972, kun Nixonin uudelleenvalintakampanjaan jäljitetyt murtomiehet murtautuivat demokraattien vaalitoimistoon. Toimisto sijaitsi Washingtonissa Watergaten toimistorakennuksessa.

Nixon kielsi osallisuutensa, mutta myöhemmin oikeus määräsi hänet luovuttamaan nauhoitettuja Valkoisen talon puhelinkeskusteluja. Ratkaisevasta nauhasta oli poistettu pätkä. Nixon erosi itse vuonna 1974. Elokuun 8. päivänä hän ilmoitti jättävänsä presidentin viran, "aloittaakseen paranemisprosessin, jota Amerikka niin kovasti tarvitsee."

Richard Nixon kuoli New Yorkissa vuonna 1994. 

Republikaani Gerald Ford, 1974-1977

Nixonin varapresidentti astui Yhdysvaltain 38. presidentiksi Nixonin erottua. Vannoessaan virkavalansa elokuun 9. päivänä, hän lausui: 

– Otan presidenttiyden vastaan erikoisten olosuhteiden vallitessa...Tämä on hetki historiaa, joka vaivaa mieltämme ja sattuu sydämiimme. 

Ford on ainoa Yhdysvaltain presidentti, joka on toiminut sekä presidenttinä että varapresidenttinä tulematta koskaan vaaleilla valituksi, varapresidentiksikin hän nousi edeltäjänsä erottua. 

Ford joutui painimaan heti isojen ongelmien kanssa. Inflaatio piti saada hallintaan, talous elpymään ja maailmanrauhakin tuli säilyttää. 

Ford onnistuikin kautensa aikana elvyttämään taloutta. Ulkopolitiikassa lähentyminen kommunistististen Kiinan ja Neuvostoliiton kanssa jatkui. Ford neuvotteli Helsingissä Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnevin kanssa elokuussa 1975, jolloin saatiin aikaan sopimus uusista ydinaserajoitteista. 

Ford ansaitsi 25 kongressissa vietetyn vuotensa aikana hyvän maineen ja presidenttinäkin hänen suosionsa oli aluksi hyvin korkealla. Hänen myöntämänsä täysi armahdus rikostutkinnan kohteena olleelle Nixonille kuitenkin laski hänen kannatustaan. 

Ford pyrki jatkokaudelle ja voitti republikaanien ehdokkuuden, mutta hävisi vaalit demokraattien ehdokkaalle Jimmy Carterille. 

Ford kuoli Kaliforniassa Tapaninpäivänä vuonna 2006. 

Demokraatti Jimmy Carter, 1977-1981

Taloudelliset haasteet jatkuivat Carterin presidenttikaudella. Carterin saavutuksia voidaan pitää merkittävänä, mutta hänen kautensa pääpiirteitä olivat kasvava inflaatio ja kohonneet jännitteet. 

Carter ilmoitti lähtevänsä mukaan presidenttikisaan vuonna 1974 joulukuussa. Hänen mahdollisuuksiaan pidettiin vähäisinä aluksi, mutta voitettuaan demokraattien ehdokkuuden hän päihitti republikaanien Fordin, jonka yllä oli edelleen Watergate-skandaalin pilvi. 

Video: Jimmy Carterin virkaanastujaiset vuonna 1977. 

Carter lisäsi energian verotusta ja korotti bensaveroa. Carter arvosti ympäristöä ja edisti ympäristölainsäädäntöä. 

Carterin kauden loppupuolelle hankaluuksia toi Iranin panttivankikriisi. Yhdysvaltain suurlähetystössä Teheranissa työntekijöitä pidettiin panttivankina 444 päivää. Amerikassa vallitseva inflaatio ja amerikkalaisten vangitseminen Iranissa sinetöivät Carterin häviön Ronald Reaganille. Carter jatkoi silti panttivankineuvotteluja ja heidät vapautettiin hänen viimeisenä päivänään virassa. 

Presidenttiytensä jälkeen Carter on edistänyt ihmisoikeuksia ja vuonna 2002 hän sai Nobelin rauhanpalkinnon. Carter asuu edelleen Georgian osavaltiossa. 

Erikoisuutena mainittakoon, että ennen presidenttiyttään vuonna 1969 Carter uskoi nähneensä ufon. 

Republikaani Ronald Reagan, 1981-1989

Yhdysvaltain 40. presidentti näytteli yli 50 Hollywood-elokuvassa ennen poliittista uraansa. Hänen näyttelijänuransa ajoi hänet poliitikan pariin ja muutti hänen näkemyksiään liberaalista konservatiiviksi. 

Reaganin voitto Carterista oli murskaus: Reagan sai puolelleen 489 valitsijamiestä, Carter 49. 

Oltuaan virassa vasta 69 päivää Reagania ammuttin. Hän kuitenkin toipui ja palasi nopeasti töihin. 

Reaganin talouspolitiikkaa sanottiin reaganismiksi, mikä oli ilmeisen onnistunut, sillä Reaganin kauden lopulla kansa sai nauttia rauhanajan pisimmästä ajasta ilman taantumaa.

Mauno Koivisto tapasi Ronald Reaganin Valkoisessa talossa vuonna 1983. 

Ulkopolitiikassa Reagan vastusti ensimmäisellä kaudellaan voimakkaasti kommunismin leviämistä. Toisella kaudellaan hän lähentyi Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin kanssa. Lopulta lähentyminen johti kylmän sodan päättymiseen. 

Kahden kautensa jälkeen Reagan koki onnistuneensa tavoitteessaan saada takaisin kansalaisten luottamus hallitukseen sekä palauttaa "itsevarmuus Amerikan edistykselle, kasvulle ja optimismille."

Reagan kuoli Los Angelesissa vuonna 2004. 

Republikaani George H. W. Bush, 1989-1993

Nykyisin Reaganin entiseen varapresidenttiin viitataan usein vanhempana Bushina, koska myös hänen poikansa toimi presidenttinä.

40 vuotta kestänyt kylmä sota oli juuri päättynyt ja maailma oli muuttunut Bushin astuessa puikkoihin. Neuvostoliitto oli hajoamassa ja Berliinin muuri murtui. 

Bushin suurin voitto oli hänen voittonsa Persinlahden sodassa. Bush johti YK:n liittouman joukkoja, kun Saddam Husseinin joukot valtasivat öljyä pullollaan olevan Kuwaitin. Ennen presidentin virkaa Bush toimikin pitkään YK:n suurlähettiläänä. 

Ulkopoliittisista onnistumisista huolimatta, kotimaassa Bush ei onnistunut vähentämään kasvavaa väkivaltaa eikä pelastamaan horjuvaa taloutta. Vaikka hänestä pidettiin, hän hävisi vaalit demokraattien William Clintonille. 

Vanhempi Bush menehtyi Teksasissa vuonna 2018. 

Demokraatti Bill Clinton, 1993-2001

William Clinton oli Yhdysvaltain 42. presidentti. Valitettavasti hänen kautensa muistetaan parhaiten virkarikossyytteestä, joka häntä vastaan nostettiin Lewinsky-skandaalissa. Senaatti kumosi syytteen. 

Clinton oli ensimmäinen demokraatti Franklin D. Rooseveltin jälkeen, joka valittiin jatkokaudelle. 

Clintonin kaudella työttömyys oli ennätyksellisen matala, rikollisuus väheni ja kodinomistajia oli eniten maan historiassa. Hän myös rajoitti käsiaseiden myyntiä ja edisti ympäristönsuojelua.

Toisena vuonnaan Clinton ei saanut läpi suurta terveydenhuoltouudistusta, joten hän siirtyi kehittämään muun muassa koulutusta ja parantamaan työssäkäyvien sairaiden lasten vanhempien oikeuksia. 

Vuonna 1998 Valkoisen talon harjoittelija Monica Lewinsky kertoi seksuaalisesta suhteestaan Clintoniin. Häntä kohtaan nostettiin virkarikossyyte, joka kuitenkin kumottiin. Clinton pyysi toimiaan anteeksi ja jatkoi presidenttinä. 

Seksiskandaalista huolimatta amerikkalaiset pitävät Clintonia yhtenä arvostetuimmista presidenteistään nykyaikana. Clinton tuki näkyvästi vaimoaan Hillarya tämän kampanjoidessa presidentiksi. 

Republikaani George W. Bush, 2001-2009

Nuorempi Bush palveli Yhdysvaltain 43. presidenttinä kaksi kautta. Demokraattien ehdokas Al Gore Jr. hävisi Bushille hyvin pienellä äänierolla, ja Floridan ääniä laskettiinkin uudelleen monta viikkoa. Tiukan äänieron ja ääntenlaskennan epäselvyyksien vuoksi tapaus meni lopulta korkeimpaan oikeuteen. 

George W. Bushin kausi muistetaan ennen kaikkea maailman tuhoisammasta terrori-iskusta. Syyskuun 9. päivänä vuonna 2001 kaksi lentokonetta törmäsi kaksoistorneihin Manhattanilla New Yorkissa, tappaen lähes 3 000 ihmistä.

Kolmas kaapattu kone lensi Pentagoniin Washington DC:ssä, neljäs tippui pellolle Penssylvaniassa. 

Vanhempi Bush julisti iskujen jälkeen, että hänen poikansa on kohdannut suurimpia haasteita presidenttinä sitten Abraham Lincolnin. 

MTV näytti suorana, kun kaksoistornit romahtivat.

Iskut muuttivat vasta virkaan astuneen Bushin sota-ajan presidentiksi, kun hän julisti "terrorisminvastaisen sodan". Bush lähetti amerikkalaisia sotilaita Afganistaniin hajottamaan Talibania, Osama bin Ladenin johtamaa ääriliikettä. Afganistanin sota jatkuu edelleen. 

Bushin kiistellyin teko on Irakiin hyökkääminen vuonna 2003. Bush uskoi, että Irakin presidentti Saddam Hussein oli suuri uhka Yhdysvalloille. Hussein vangittiin, mutta useita amerikkalaisia sotilaita ja sivullisia irakilaisia kuoli. Lyhyeksi tarkoitettu sota pitkittyi, kun Husseinin teloitus nosti pintaan uusia ääri-islamistisia liikkeitä. 

Muutoin poliitikkona Bush on konservatiivi, joka presidenttikaudellaan vastusti aborttia, kannatti kuolemantuomiota ja epäili avoimesti ilmastonmuutosta. 

Demokraatti Barack Obama, 2009-2017

Yhdysvaltain 44. presidentti oli ensimmäinen tummaihoinen demokraattipuolueen ehdokas ja ensimmäinen tummaihoinen presidentti. Havaijilla syntyneen Obaman isä on kenialainen ja äiti amerikkalainen. Koulutukseltaan Obama on lakimies. 

Obaman suurimpina saavutuksina pidetään terrorisminvastaisen sodan loppua sekä Osama bin Ladenin surmaamista. Amerikkalaiset joukot ampuivat monta vuotta piileskelleen bin Ladenin vuonna 2011.

Obama veti joukot pois Irakista vuonna 2011, mutta Lähi-idän kriisi on kuitenkin jatkunut edelleen.

Video: Barack Obama kertoo Osama bin Ladenin kuolleen.

Sisäpolitiikassa Obama toteutti suuren terveydenhuoltolain uudistuksen Obamacaren. Uudistus takasi sairasvakuutuksen yli 30 miljoonalle amerikkalaiselle. 

Kausillaan hän pyrki myös tiukentamaan aselakeja. 

Obama on edelleenkin tunnettu ihmisoikeuksien puolestapuhuja ja hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2009 ennen kaikkea ydinaseriisunnan ja maailmanrahan edistämisen puolesta. Monet ihmettelivät palkintoa sillä perusteella, että Obama ei ollut vielä saanut aikaan montakaan konkreettista tekoa näiden asioiden saralla. 

Obama asuu vaimonsa Michellen kanssa edellen Washington DC:ssä ja hän on antanut näkyvästi tukensa entiselle varapresidentilleen, nykyiselle presidenttiehdokkaalle Joe Bidenille. 

Republikaani Donald Trump, 2017- ?

Donald Trump valittiin odotusten ja galluppien vastaisesti Yhdysvaltain 45. presidentiksi lähes tasan neljä vuotta sitten. Harva uskoi, että julkisuuden hahmo, tunnettu liikemies Trump tulee voittamaan demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin, niin kuitenkin kävi. 

Video: Tältä näytti, kun Donald Trump astui lavalle vasta valittuna presidenttinä vuonna 2016. 

Vaalitulos herätti useita kysymyksiä. Entinen FBI:n johtaja, erikoissyyttäjä Robert Mueller määrättiin johtamaan Venäjä-tutkintaa, jolla selvitettiin Venäjän mahdollinen sekaantuminen Yhdysvaltain vaaleihin. Mueller tiiminsä kanssa todisti, että Venäjä sekaantui vaaleihin muun muassa mustamaalaamalla vastaehdokasta, mutta Trumpin tai hänen kampanjatiiminsä osallisuutta Venäjän toimiin ei voitu todistaa. 

Raportissaan Mueller antoi tarkat ohjeet virkarikossyytteen nostamiseen Trumpia vastaan, joka nostettiinkin vuonna 2019. Trumpia syytettiin vallan väärinkäyttämisestä ja kongressin toiminnan estämisestä. Syyte kaatui senaatissa vuonna 2020. 

Trump on poliittisesti äärioikeistolainen ja populisti. Hänen kautensa pääteemat ovat olleet asettaa Yhdysvaltain edut etusijalle, vähentää maahanmuuttoa sekä parantaa amerikkalaisten työllisyyttä. Työllisyysluvut olivatkin hyvällä tolalla ennen koronakriisiä.

Tyyliltään Trump on kovasanainen ja suorapuheinen. Valtamediaa Trump on arvostellut aina kovalla kädellä ja hänen ansiostaan termi "Fake news" on vakiintunut.

Trumpin presidenttiys tullaan todennäköisesti aina muistamaan kovasta Twitterin käytöstä. 

Trumpin koronatilanteen hoitoa on kritisoitu kovin sanoin ympäri maailmaa. Yhdysvaltojen koronatartunnat ja -kuolemat ovat maailman kärkitasoa ja luonnollisesti myös talous on kärsinyt. 

Trump hakee jatkokautta demokraattien ehdokasta Joe Bidenia vastaan. 

Historiallinen vaaliyö suorana! MTV Uutiset seuraa vaalien tuloslaskentaa läpi koko yön 3–4. marraskuuta. Koko yön kestävä erikoislähetys nähdään MTV3-kanavalla, mtvuutiset.fi:ssä sekä MTV Uutiset Livessä. Myös television puolella MTV:n Uutisaamu aloittaa tulosseurannan aikaisin keskiviikkoaamuna.  

Kaikki uutiset Yhdysvaltain vaaleista 2020 löydät täältä //  https://www.mtvuutiset.fi/aihe/yhdysvaltain-vaalit-2020/7276798

Lähteet: The White House, Pieces of History, MTV:n arkistot