Trumpin valinnasta vuosi: paljon epäonnistumisia, vähän saavutuksia ja rutkasti uutta – jopa deittikulttuuri muuttui

Kun republikaanipuoluetta pidettiin ennen vapaakaupan edistäjänä, nyt Trump haluaa muuttaa sen "Amerikka ensin" -puolueeksi eikä tämä miellytä kaikkia republikaaneja.

Edellinen republikaanipresidentti George W. Bush on sitä mieltä, että puolue on muuttunut liikaa. Bush sanoo tulevassa kirjassaan, että hän pelkää olleensa viimeinen (oikea) republikaaninen presidentti.

Trumpin suurimpia vaalilupauksia oli presidentti Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksen eli niin sanotun Obamacaren kumoaminen. Kumoaminen juuttui senaattiin, jossa sille ei löytynyt riittävästi tukea. Lopulta Trump allekirjoitti presidentillisen asetuksen, jonka tarkoitus on muuttaa terveydenhuoltojärjestelmiä siten, että Obamacare muuttuisi kuolleeksi kirjaimeksi.

Yhdysvalloissa presidentit haluavat yleensä poikkeuksetta toiselle kaudelle, ja vaaleissa on tapana toistella asioita, joita presidentti on saanut aikaan. Vaaleihin on tosin vielä kolme vuotta mutta ainakaan toistaiseksi Trumpilla ei ole paljon, mistä hän voisi ottaa kunnian nimiinsä.

Nousevatko pörssikurssit Trumpin ansiosta?

Yhtä asiaa Trump on toistanut useasti: pörssikurssit ovat nousseet hänen presidenttikaudellaan vauhdikkaasti. Yhdysvaltain viidensadan suurimman yrityksen pörssikursseja seuraava Standard & Poor's 500 -indeksi on noussut vuoden aikana 21 prosenttia. Se on toki paljon vaikka jääkin jälkeen esimerkiksi isä-Bushin 27 prosentin noususta 80-luvun lopulla.

Trumpin 21 prosenttia on myös vaatimaton, jos sitä vertaa Saksan pörssikurssien 26 prosentin tai Japanin 28 prosentin nousuun. Suomessa nousua on ollut vajaat 19 prosenttia.

Ekonomistit ja taloustieteilijät ovat lähes yksimielisiä siitä, että Trumpin politiikka ei ole pörssikurssien nousun ykkössyy. CNBC-talouskanavan haastattelema Moody'sin analyytikko Ryan Sweet on sitä mieltä, että presidentti Trump on hyötynyt siitä, että hän "peri" talouskasvun, joka oli alkanut jo ennen hänen valintaansa, siis Obaman aikana.

Sweet kuitenkin myöntää, että jos Trumpin varakkaita hyödyntävä verouudistus menee läpi, sillä voi olla postiivista merkitystä Yhdysvaltain taloudelle ensi vuonna. Tuolloin Trump voisi sanoa, että hänen päätöksensä ovat vaikuttaneet talouskasvuun.

Muuria pystyyn ja vapaakauppa kaivoon

Trump lupasi vaalikampanjansa aikana rakentaa muurin Meksikon vastaiselle rajalle. Sellainen on ollut osin olemassa jo aiemminkin mutta nyt muuria tai rajaseinää on tarkoitus laajentaa. Vaalikampanjan aikana Trump sanoi maksattavansa muurin meksikolaisilla mutta ainakin toistaiseksi on epäselvää, miten se tapahtuisi.

Trump sanoi myös neuvottelevansa täysin uusiksi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTAn tai lähtevänsä koko sopimuksesta. Viime huhtikuussa Yhdysvallat päätti jäädä edelleen sopimusosapuoleksi ja neuvottelut sopimuksen muuttamisesta ovat käynnissä.

Presidentillinen käytös on muuttunut täysin

Jos jokin on muuttunut, niin presidentillinen käytös on saanut aivan uuden määritelmän. Trumpin välillä raivoisat twiitit hämmensivät aluksi ihmisiä mutta nyt niihin on jo totuttu eikä niitä oteta aina niin kirjaimellisesti.

Useat Yhdysvaltain etenkin republikaaniset presidentit ovat vihanneet mediaa mutta Trump on nostanut tuon vihan aivan uudelle tasolle. Trump kun on väittänyt useiden perinteisten tiedotusvälineiden olevan valeuutisten lähteitä. Twiittien käyttö presidentin omana tiedotusvälineenä pohjaakin siihen, että Trump haluaa "sanomansa" läpi ilman "valemedian" suodattimia.

Myös Trumpin äkkipikaiset päätökset vaikkapa maahantulon rajoituksista yllättivät jopa oikeusoppineet. New Yorkin yliajon seurauksena Trump haluaa puolestaan lopettaa arvontaan perustuvan viisumiohjelman, josta myös monet suomalaiset ovat hyötyneet. Tarkoitus on näin ilmeisesti vähentää terrorismia.

Ennen Trumpia hyvinkin kärkkäästi vaalikampanjan aikana asioihin suhtautuneet presidenttiehdokaat ovat presidentiksi tultuaan yleensä maltillistuneet. Näin ei ole käynyt Trumpin kohdalla, joka on jatkanut melkeinpä samaa retoriikaa kuin presidentinvaalien aikana. Perussyy tähän retoriikkaan on oman kannattajakunnan muistaminen.

Valkoiset sorretut miehet kannattavat Trumpia

Ei kaikkien Trumpin ehdottamien asioiden tarvitse varmaan Trumpinkaan mielestä mennä hallintokoneistossa läpi vaan pääasia on, että ärhäkkäät kommentit uutisoidaan laajasti. Näin annetaan kuva, että Trump yrittää edistää kannattajakuntansa, valkoisten vihaisten työläismiesten konservatiivisia näkemyksiä.

Valkoiset miehet ovat Trumpin keskiössä, sillä NPR:n selvityksessä republikaanisista valkoisista miehistä jopa kolme-neljäsosaa ajattelee, että heitä sorretaan. Demokraattipuolueen valkoisista miehistä näin ajattelee vain neljäsosa.

Ulkomailla ihmettelyä

Trumpin hallinto suututti eurooppalaiset liittolaiset, kun Yhdysvallat antoi ymmärtää, että se ei ehkä tulisikaan Nato-liittolaisten apuun hyökkäyksen sattuessa. Samalla Yhdysvallat sanoi, että liittolaiset maksavat liian vähän Naton kassaan. Tässä Trump olikin aivan oikeassa, sillä vain muutama Nato-maa on käyttänyt luvatut kaksi prosenttia BKT:sta sotilasmenoihin. Riita saatiin sovittua ja USA lupasi olevansa Nato-liittolaistensa tukena.

Trump ei ole suostunut tukemaan Pariisin ilmastosopimusta. Ilmastosopimuksesta keskusteltiin huippujohtajien kokouksessa Italiassa ja näkemykset erosivat niin paljon toisistaan, että Saksan liittokansleri Angele Merkel veti herneen nenäänsä. Merkel viittasi Trumpiin ja sanoi, että eurooppalaiset eivät voi enää täysin luottaa liittolaisiinsa.

Erityisesti kysymys Venäjän mahdollisesta tuesta Trumpille vaalikampanjan aikana on ollut esillä vaalipäivästä lähtien. Jos tuota tukea oli, ainakaan se ei näy Yhdysvaltain ja Venäjän suhteissa, jotka ovat tällä hetkellä jääkylmät. Maat lähinnä kisaavat siitä, kumpi saa heitettyä toisen maan diplomaatteja enemmän maasta ulos.

Lähteet: Inquirer, USA Today, Reuters, AFP, CNBC, NPR