Kaavavalitukset ovat lähes kauttaaltaan asiallisia, ja niitä tekevät pääosin kaava-alueen asukkaat, maanomistajat, naapurit tai lähialueen asukkaat, sanoo tuore tutkimus. Ympäristöministeriön tilaamassa tutkimuksessa käytiin läpi 169 hallinto-oikeuspäätöstä ja niihin liittyvät valitukset sekä haastateltiin tuomareita kaikista hallintotuomioistuimista.
Hallintotuomarit näkivät, että valituksissa on pääsääntöisesti asialliset perusteet, ja kiusallaan hankkeiden jarruttamiseksi tehdyt valitukset ovat hyvin harvinaisia.
Tulos on lähestulkoon päinvastainen kuin vain noin vuosi aiemmin tehdyssä Rakennusteollisuus RT:n, Elinkeinoelämän keskusliiton ja muun muassa kiinteistösijoittajia edustavan RAKLIn tilaamassa selvityksessä. Vuonna 2018 tehty kyselytutkimus päätyi siihen, että kaavavalitus pitkittää kaavoitusprosessia kunnissa keskimäärin yli vuoden, ja yhdeksän kymmenestä kaavoittajasta on törmännyt haitanteko mielessä tehtyihin valituksiin. Kyselyyn vastasi 173 kaavoituksen ammattilaista eri kunnista.
Tulokseksi saatiin myös, että joka kolmas valittaja on muu kuin asianosainen. Mielikuvissa siis se kilometrien päässä asuva muutoksen jarru, joka nyt vain haluaa estää mielestään liian korkean tornitalon tai maiseman pilaavan tuulivoimalan rakentamisen.
Edellisen selvityksen tilanneet tahot näkevät kaavavalitukset luonnollisesti ongelmana, sillä ne viivästyttävät hankkeita ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Esimerkiksi Rakennusteollisuus ja EK haluaisivat rajata valitusoikeutta entisestään.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana valitusmaksuja jo korotettiin, ja hallinto-oikeuden kaavapäätöksestä edelleen valittaminen muutettiin luvanvaraiseksi.