Oman pihan matala terassi ei yleensä vaadi lupaa, mutta siitäkin voi vahingossa tulla asemakaavan vastainen.
Suomalaiset tietävät pääosin, mitä omalle pihalle saa vapaasti tehdä ja mitkä muutokset vaativat puolestaan rakennusluvan. Pihan muokkauksiin liittyvien rikkomusten taustalla onkin useimmiten vahinko, kun esimerkiksi oman alueen asemakaavaa ei ole tunnettu riittävän hyvin.
Rakennusvalvonta saa tiedon tällaisista rikkomuksista yleensä naapureilta: jotakin on tehty esimerkiksi liian lähelle naapurin rajaa, kerrotaan Helsingin, Tampereen ja Turun rakennusvalvonnasta.
Tällaisia ilmiantoja tulee valvontaan melko vähän, ja usein ne ovat aiheellisia. Esimerkiksi Tampereella suurin osa kaikista naapurien ilmiannoista koskee muita kuin luvanvaraisia asioita.
– Selvästi yleisimpiä ovat naapurin pihan epäsiisteyttä tai naapurin häiritsevää käytöstä koskevat valitukset, ja ne ovat lisääntyneet entisestään korona-aikana. Ihmiset ovat olleet enemmän kotona ja ehtineet tarkastella, mitä naapuritontilla tapahtuu, kertoo Tampereen rakennusvalvontapäällikkö Leena Jaskanen.
Jokaisella Suomen kunnalla on omat asemakaavansa ja rakennusjärjestyksensä, ja ne saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Kunnissa voidaan sallia esimerkiksi erikokoisia rakennelmia tai erikorkuisia aitoja. On siis tärkeää, että asukkaat tarkistavat oman alueensa vaatimukset ennen kuin ryhtyvät pihoillaan suurempiin toimenpiteisiin.
Esimerkiksi Turussa alle 20 neliön rakennelmat on vapautettu luvanhausta muualla kuin keskusta-alueella, eivätkä ne vaikuta rakennusoikeuteen. Helsingissä samankokoiset rakennelmat on vapautettu luvanhausta, mutta niitä varten on kuitenkin oltava rakennusoikeutta jäljellä.