Elinkeinoelämä lobbaa muita aktiivisemmin - pienimmät järjestöt tyytymättömimpiä vaikutusmahdollisuuksiin

Supervaikuttajien kärkijoukkoa ovat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.

Seuraavaksi eniten yhteydenottoja virkamiehet saavat Metsäteollisuus ry:stä ja Suomen luonnonsuojeluliitosta.  

Viestinnän professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta kertoo, että lobbaus on Suomessa keskittyneempää kuin esimerkiksi Tanskassa tai Britanniassa.  

- Voi ajatella, että taustalla on Suomen erittäin vahva korporatistinen järjestelmä, jossa suurilla kattojärjestöillä ja vakiintuneilla tulopolitiikan instituutioilla on ollut vahva asema, tutkimusta johtanut Kantola sanoo.  

Tutkimuksen pohjana oli kaksi kyselyä, joista toinen tehtiin järjestöille ja toinen virkamiehille. Virkamiehiltä kysyttiin, kenen kanssa he ovat suorassa vuorovaikutuksessa lakien valmistelusta, eli mitkä tahot heitä lobbaavat. Virkamiehiä pyydettiin nimeämään viisi valtionhallinnon ulkopuolista organisaatiota, joiden kanssa he olivat olleet eniten yhteydessä laajoissa ja mielestään merkittävissä lainsäädäntöhankkeissa.  
- Tämä on kauniisti sanottuna se harmaa alue, jossa virkamiehet konsultoivat erilaisia intressiryhmiä, Kantola selventää.  

Elinkeinoelämän järjestöjen lobbausvalta näkyy selvemmin, kun kaikkien elinkeinoelämää edustavien järjestöjen yhteydenotot lasketaan yhteen. Virkamiesten mainitsemista järjestöistä vajaat puolet edusti elinkeinoelämää.  

Laaja kuuleminen auttaisi valmistelussa 

Eritaustaisten järjestöjen kuuleminen maksaisi Kantolan mukaan usein vaivan, sillä matkan varrella laki hioutuu eri asiantuntijanäkemysten perusteella. 

- Jos kuuleminen on laajaa, se helpottaa lakiesityksen läpimenoa eduskunnassa. Tämä on vinkkinä hallituksen suuntaan, Kantola huomauttaa.  

Istuva hallitus on ehtinyt olla jo monta kertaa otsikoissa peruuntuneiden päätösten takia. Uuteen uskoon on laitettu muun muassa päätös vanhusten hoitajamitoituksen laskemisesta kuten myös päivähoitomaksujen korotuksesta. Myös päätös maahanmuuttajien kotoutumistuesta peruttiin, koska työmarkkinatukea pienemmän kotoutumistuen maksaminen oleskeluluvan saaneille työttömille arvioitiin perustuslain vastaiseksi.  

Vakiintuneet ja isot järjestöt ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisimpiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Tyytymättömimpiä olivat pienet kansalaisjärjestöt, jotka edustavat esimerkiksi opiskelijoita, eläkeläisiä ja potilaita.