Kaataako Debaltseven valtaus tulitauon? Tätä mieltä ovat asiantuntijat

Suomalaisasiantuntijat arvioivat, ettei käänne kuitenkaan tarkoita koko Minskin tulitaukosopimuksen kääräisemistä roskakoriin.  

Vaikka Debaltseven valtaus rikkoi Minskin sopimusta, sitä saatetaan katsoa läpi sormien, sillä kaikki osapuolet tietävät Debaltseven olevan separatisteille strategisesti erityisen tärkeä, arvioi vanhempi tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista.  

Debaltseve on liikenteen solmukohta, jota separatistit tarvitsevat pitääkseen hallussaan jo vallatut Luhanskin ja Donetskin alueet. 

-Ilmeisesti (Venäjän presidentti Vladimir) Putin yritti aiemmin juuri tästä syystä viivyttää tulitauon voimaanastumista, ja kun se ei onnistunut, otettiin riski, että saataisiin kaupunki kuitenkin separatistien haltuun, Saari sanoo.  

Myös strategian pääopettaja, majuri Tommi Lappalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että kapinallisten halu lykätä tulitaukoa enteili Debaltseven valtausta. Lappalainen arvioi, että separatistit halusivat kaupungin valtaamisella oikaista rintamalinjan, joka teki mutkan syvälle kapinallisalueille.  

Ukrainan armeijalle kaupungin menetyksellä on Lappalaisen mukaan enemmän symbolista kuin sotilaallista merkitystä. Hänkin uskoo tulitauon voivan kestää valtauksen, mikäli kumpikaan osapuoli ei kärjistä tilannetta. 

Hallituksen joukot ja separatistit taistelivat kaupungista viikkoja. Taisteluja käytiin myös tulitauon tultua voimaan.   

  
"Kannatuksen rajat tulossa vastaan"  

  
Sinikukka Saaren mukaan tulitauon tulevaisuus vaikuttaa nyt jopa paremmalta kuin edellisellä yrittämällä syyskuussa.  

-Kenelläkään ei ole nyt suurta intressiä lisätä taisteluja.  

Sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin että ulkoministeri Sergei Lavrov ovat julkisuudessa antaneet ymmärtää seisovansa tulitauon takana. Saari arvioi, että Ukrainan johto on valmis nielemään Debaltseven menetyksen, jos se johtaa aitoon tulitaukoon.    

Separatistijohtajien taas on suurissa päätöksissä noudatettava Venäjän tahtoa, sillä he ovat riippuvaisia Venäjän aseellisesta tuesta, hän sanoo.  

-Separatistien kannatuksen rajat ovat jo tulossa vastaan. Näillä resursseilla he eivät aluettaan voi lisätä. Muussa tapauksessa syttyisi entistä mittavampi sota, jossa Venäjän läsnäolo olisi jo todella selvä ja Venäjä tuskin tätä haluaa.  

Saari ei usko länsimaidenkaan tekevän Debaltsevesta kynnyskysymystä, vaikka valtaus lännen arvovaltaa syökin.   

Valtausta enemmän tulitaukoa koettelee osapuolten keskinäisen luottamuksen puute, Saari sanoo. Luottamuksen vahvistamiseksi Etyjin tarkkailijoiden pääsy Debaltseveen ja muualle niin kutsutulle turva-alueelle olisi hänestä erityisen tärkeää. 

Vaikein on edessä vasta aseiden vaiettua, kun kriisiin päästään todella neuvottelemaan poliittista ratkaisua. Kynnyskysymys on Saaren mukaan ratkaista separatistialueiden asema tavalla, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä.   

-Luulen, että Venäjä pyrkii nyt ensisijassa saamaan poliittisen prosessin haltuunsa. Se haluaa varmistaa valtansa separatistialueilla riippumatta siitä, mikä alueiden virallinen status tulee olemaan, Saari arvioi.