Kääriäinen kehottaa valppauteen puolustusasioissa

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen kehottaa valppauteen, että Suomessa oltaisiin ajan tasalla puolustuskysymyksissä. Hän korosti Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa, että meillä täytyy olla mahdollisuus puolustaa maatamme.

Tässä yhteydessä hän kommentoi rypälepommikysymystä. Hän muistutti, että rypälepommit ovat yksi keino korvata jalkaväkimiinat. Aivan selvää hänen mielestään on, että Suomi hankkii vain semmoisia aseita, jotka täyttävät kansainvälisten sopimusten ehdot.

Kääriäinen ei halunnut ryhtyä käymään "poliittista miekkailua" niiden kanssa, jotka nyt arvostelevat päätöstä, jonka mukaan Suomi luopuu jalkaväkimiinoista vuonna 2016. Hän korosti, että miinapäätös oli kestävä niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sotilaallisestikin. Päätös syntyi laajan yhteisymmärryksen pohjalta, eikä vastalauseita tullut niiltä, jotka nyt päätöstä arvostelevat.

- Vaalit aiheuttavat yhtä ja toista, hän letkauttaa. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on viime aikoina arvostellut miinapäätöstä.

Syksyllä Kääriäinen oli julkisuudessa, kun hän asetti jäsenyyden Natossa vastapainoksi vaatiessaan puolustusvoimille lisärahoja. Hän nauratti yleisöä tiistaina sanomalla, että oikeastaan hän tarkoitti "lisää rahaa tai Nato ja lisää rahaa".

Puolustuksen kehittäminen hallitusohjelmaan

Kääriäisellä oli selvä viesti tuleviin hallitusneuvotteluihin. Hän haluaa, että jo tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa olisi mukana myös puolustusvoimien tilanne. Hänen mielestään hallitusohjelmassa tulisi ottaa tietty kanta puolustusvoimien kehittämiseen. Hallituksella pitää olla "napakka ote" puolustukseen jo heti sen alkutaipaleella.

Kääriäinen mainitsi, että keväällä sovittavat valtiontalouden rahoituskehykset ovat seuraava vaihe, jossa poliittisen johdon olisi otettava huomioon puolustuksen kehittämisen tarpeet. Kokemuksesta hän tietää, että rahoituskehykset vievät usein voiton turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteosta.

Tämä ei kuitenkaan Kääriäisen mielestä merkitse, että ensi vuonna annettava selonteko olisi menettämässä merkitystään. Selonteko on hänen mielestään aina arvokas "perusfundeeraus" puolustuskysymyksissä. Hän pitää selvänä, että selontekoon ei tule mitään yllätyksiä.

Kiitosta EU:n kriisinhallinnalle

Kääriäinen kiitteli EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tuloksia. Samaan hän puuttui myös Ulkopolitiikka-lehden haastattelussa. Mitään toimeksiantojen ylilyöntien vaaraa ei hänen mielestään kuitenkaan ole, sillä EU on realisti, jolla on suhteellisuudentajua.

- EU:n pitääkin edustaa maailmanlaajuista tervettä järkeä. Ja kun on kyse Balkanista tai Kosovosta, ei EU:lla ole varaa sanoa avustamiselle ei, hän kiteyttää.

EU:n tulevissa operaatioissa on Kääriäisen mukaan siviileillä tärkeä rooli, vaikka jo nyt lähtijät ovat olleet kiven alla. Puheenjohtajuuskauden kokemukset vahvistivat Kääriäisen käsitystä siitä, että EU on nimenomaan kriisinhallintaorganisaatio, jonka vahvuus on siviili- ja sotilasvoimien käyttäminen rinnakkain.

Sotilaiden ja siviilien yhteistyön kehittäminen oli alunperin Suomen, Britannian ja Itävallan hanke. Saksa on luvannut jatkaa Suomen perintöä yhteistyön kehittämisessä. Tätä Kääriäinen pitää työvoittona.

(MTV3-STT)