Juhalla on kokoelma, josta moni haaveili lapsena – "Kerrankin pääsin pätemään"

Vanhojen astioiden keräily on monille suuri intohimo – esimerkiksi monet lapsuuden aamupalapöydästä tutut astiat saattavat tänä päivänä paljastua suoranaisiksi aarteiksi 9:53
KATSO MYÖS: Astioiden keräily on monille suuri intohimo, mutta miksi? Millaiset kodista löytyvät esineet ovat arvokkaita?

Juha Korhonen on tehnyt sen, mikä monelta jäi lapsena puolitiehen. Hän on kerännyt kaikki Aku Ankan Taskukirjat, ja vielä ensipainoksina. 

Se alkoi ehkä 1985. Keräileminen.

 Juha Korhonen oli tuolloin 8-vuotias ja tuorein Aku Ankan Taskukirja oli numero 83.

– Lapsena taskareita sai lahjaksi. En koskaan luopunut niistä, Korhonen sanoo.

Aluksi keräileminen ei ollut aktiivista. Vasta myöhemmin divarit alkoivat kiinnostaa.

– Keräily on ollut kausiluonteista, mennyt rahatilanteen mukaan ja aina silloin tällöin. Jossain vaiheessa minun piti lopettaa numeroon 200, hän naurahtaa.

Sitten tuli omia lapsia. Hekin saivat lahjaksi Aku Ankan Taskukirjoja, joita usein myydään markettien kassoilla.

– Sovimme, että kerään numeroon 300, ja muksut sitten siitä eteenpäin. Loppupeleissä kirjoja alkoi olla niin paljon, että puuttui vain numeroita sieltä täältä. Ajattelin tänä vuonna, kun veronpalautukset tulivat, että no hitto, Korhonen naurahtaa.

Pelkästään "normitaskareita" on kokoelmassa 529

Korhosella on tällä hetkellä kaikki Aku Ankan Taskukirjat ensipainoksina.

Tämän lisäksi hyllystä löytyvät erikois- ja teemanumerot, pienikokoisemmat Mini-taskarit, Supertaskarit, Kesädekkarit, Talvijännärit, englanniksi julkaistut kirjat sekä Taskarin parhaat -, Taskarin tähtihetket- ja Taskarin sankarit -sarja. Yhteensä hyllyssä könöttää satoja kirjoja, yhteensä huikeat 694 kappaletta. Pelkästään "normitaskareita" on 529. 

Lasten kanssa on jo tehty uusi diili: 2023 on viimeinen vuosi, jonka numerot Korhonen kerää.

– Ostin juuri ennen tätä haastattelua uusimman taskarin, hän paljastaa.

Se, pitääkö lupaus, jää nähtäväksi. Nyt kirjat kuitenkin ovat päässeet arvoiselleen paikalle lastenhuoneen seinällä.

– Taskarit olivat vuosikausia kaapin pohjalla. Siitä tavallaan innostuin, kun ne saatiin esille. Lähdin selvittelemään divareita, huuto.nettiä, tori.fi ja paikallisia kirppareita. Puuttuvia numeroita alkoi pikkuhiljaa löytyä.

Ykköspainokset löytyivät tuurilla: "Siitähän innostuin"

Kun Korhonen lähetti kuvan kokoelmastaan kavereilleen, kysymys saapui paluupostina.

Ovatko ne ykköspainoksia?"

– No eivät ne alkupään kyllä ole! Mietin, että ykköspainokset ovat kalliita, enkä minä mistään löydä niitä, ensimmäinen kuitenkin on julkaistu 1970, Korhonen joutui myöntämään tuolloin.

Sitten kävikin tuuri.

Korhonen tilasi kotkalaisesta Ollinonni-divarista taskukirjoja, mutta unohti yhden.

– Soitin perään, että tein kaksi tilausta, voiko sen yhden kirjan liittää toiseen, ettei tarvitse tuplana maksaa postikuluja. Juttelimme niitä näitä divarinpitäjän kanssa ja hän sanoi, että hänellä on laatikollinen myös ykköspainoksia ja ensimmäisiä numeroita, hän ei vain ole vielä laittanut niitä myyntiin! Siitähän innostuin, Korhonen kuvaa.

Kaupat syntyivät. Kotkasta saapuivat lähes kaikki ne ykköspainokset, joita Korhoselta alkupään numeroista puuttui.

– Divarinpitäjä vielä sanoi, että ei tarvitse etukäteen maksaa ja saa palauttaa, jos kunto ei miellytä. Lukukappaleitahan ne ovat suurin osa olleet itselläkin aina.

Juha Korhosen taskukirjakokoelma.
Juha Korhosen taskukirjakokoelma.

"Mietin, mistä saan tiedon, mitä kaikkea edes on ilmestynyt"

Taskukirjojen erikoisnumeroita ilmestyi aiemmin harvakseltaan: 1980-luvulta 2000-luvulle yhteensä 11 kappaletta. Mitä enemmän aikaa on kulunut, sitä villimmäksi taskarimaailmakin on muuttunut.

– On tullut kaiken maailman teemoja, spesiaaleja, kesädekkareita… Mietin, mistä saan tiedon, mitä kaikkea edes on ilmestynyt, Korhonen kuvaa.

Wikipedian listaus tarjosi tiedon melkein, muttei ihan. Korhonen päätti lähteä alkulähteelle. Viesti Aku Ankan toimitukseen tuotti toivotun vinkin.

– Päätoimittaja vastasi, se oli tosi hienoa. Hän sanoi, että inducks-sivustolla on kattava lista. Sieltä katselin, että minkä verran on mitäkin. 

Kirjojen löytäminen ei ole samanlainen haaste kuin harvinaisen postimerkin tai keräilyrahan yhyttäminen: taskareita on liikkeellä paljon eivätkä ne yleensä maksa maltaita.

– Itselläkin on ollut kaksoiskappaleita. Kirpparilla olen yrittänyt myydä niitä ja osaa vain 60 senttiä kappale, eivätkä läheskään kaikki silti mene. Uudemmissa ja ensimmäisissä kirjoissa hinta on toki isompi.

Kokoelma herätti huomiota: "Kerrankin pääsin pätemään jostakin"

Taskukirjakeräilijöitä on Suomessa muitakin. Tuurin kyläkaupastaan tunnettu Vesa Keskinen kuuluu hänkin joukkoon.

Alkuvuonna 2023 Keskinen nousi otsikoihin ostettuaan huutokaupasta taskukirjat 1–500 hintaan 1 535 euroa.

 Keräilijöille on myös oma Facebook-ryhmä. Vaikka varsinaista keräilyä ei olisi harrastanut, suurin osa suomalaisista on joskus selaillut taskukirjaa mummolassa, mökillä tai oman huoneensa nurkassa.

– Hämmästyin kyllä, miten paljon kommentteja ja tykkäyksiä tuli Instagramissa ja X:ssä, kun laitoin sinne kuvan kokoelmasta. Kerrankin pääsin pätemään jostakin, Korhonen naurahtaa.

– Joku kysyi, että mites nyt, jos kirjat ovat kotona muropöydässä. Vastasin, että voi kuule, muropöydässä ne ovat olleetkin. Niistä voi löytyä mitä tahansa. En käsittele niitä pinseteillä eivätkä ne ole muovipusseissa. Kyllä ykköspainoksenkin saa lukea, jos luetuttaa. Jos se hajoaa, niin shit happens.

Vain yksi asia harmittaa. 

– Lapsena huomasin, että moni luki taskareita niin, että taittoi selkämyksen. Itse en tätä tehnyt ja siksi harmitti, jos esimerkiksi eno lainasi jotakin taskaria ja palautti sen murrettuna.

Moni koki taskareiden lukemisen helpommaksi, jos paksun kirjan selkämyksen mursi.

– Siten kirja pysyi auki koskematta. Niissä taskareissa, joissa on huono liimaus, sivut kuitenkin helposti lähtevät irtoilemaan ja kirja paisuu. Kun niitä keräilykuvia tuli selkämyksiin, niihin se vaikuttaa heti. Taittojälki näkyy.

Selkämyskuvien keräily oma haasteensa: "Kyllähän se ärsytti minuakin, että miksi niissä piti olla se kuva"

Ah, selkämyskuvat. Ensimmäisessä Aku Ankka pötköttää pitkin pituuttaan ja pitelee yllään Aku Ankan Taskukirja -tekstiä. Myöhemmissä kuvissa esiintyi tuttuja hahmoja Karhukoplasta Pelle Pelottomaan.

Jos yhdenkin numeron unohti ostaa, selkämyskuvaan tuli heti aukko.

– Kyllähän se ärsytti minuakin, että miksi niissä piti olla se kuva. Kuvien kokoaminen oli prosessi, eli osa puuttui, ja pikkuhiljaa keräilin numeroita väleihin. Ne eivät olleet missään esillä, niin se ei niin paljoa harmittanut, kun ne olivat näkymättömissä yläkaapissa.

Suosikkitaskari on numero 16: "Tietyllä lailla samaistui heihin"

Korhosen suosikkitaskari on alun perin vuonna 1973 julkaistu numero 16. Voimakolmikko-nimisen opuksen kannessa Akun veljenpojat kantavat harjaa, moppia ja pölyhuiskaa selvästi tyytymättöminä.

Jokin tilanteessa selvästi vetosi nuoreen lukijaan.

– Se kirja on jäänyt jotenkin ykkösjutuksi itselle. En tiedä, miksi. Ehkä siksi, että kansikuvassa on Tupu, Hupu ja Lupu ja itse oli junnu. Tietyllä lailla samaistui heihin, he ovat nohevia tyyppejä.

Uusimpia taskareita Korhonen ei ole lukenut. Vielä.

– Alkupään kirjat totta kai tuli luettua. Numeron 190 paikkeille taisi loppua joku selkämyskuva ja siihen asti luin. Kun muksut sitten saivat omia taskareita, saatoin lueskella, jos niitä nyt jossain sattui lojumaan, mutta vähemmän. Enemmän se oli keräilyjuttu.

Toistaiseksi haalinta jatkuu. Vielä yksi selkämyskuvio on saatava valmiiksi.

– Siihen loppuu vastuuni. Jos lapset haluavat, siitähän on hyvä jatkaa, Korhonen sanoo.

– Omasta mielestäni keräily on kivempaa, kun kerää menneisyyttä. Siinä, että ostaa joka kuukausi uuden kirjan, ei ole samanlaista hohtoa minulle. Kun etsii jotain tiettyä, vanhaa numeroa, siinä on oma hommansa. 

Katso myös: Vuonna 2016 huutokauppa yllätti, kun tämä Aku Ankka myytiin 7 100 eurolla!

Tämä Aku Ankka myytiin 7100 eurolla 0:30
Vuonna 2016 Helsingin kirjamessuilla myytiin Aku Ankka 7 100 eurolla.

 

Lue myös:

    Uusimmat