Ukrainan sodan uusinpiin käänteisiin kuuluu viikonvahteessa järjestetyt "kansanäänestykset", joiden perustella neljä Venäjän valtaamaa Ukrainan aluetta liitettäneen pian Venäjään. Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan Venäjä tahtoo näyttää kansanäänestyksillä omille kansalaisilleen, että sota Ukrainassa tuottaa konkreettista menestystä.
Smith arvioi kuitenkin, että Venäjällä on pinnan alla uskottua laajempaa vastustusta sotaa kohtaan. Asiat voivat kehittyä arvaamattomaan suuntaan, ja Putinin hallinnon päivät voivat olla luetut, jos mielenosoitukset riistäytyvät käsistä, Smith arvioi MTV Uutisaamun lähetyksessä.
Venäjän on odotettu liittävän tällä viikolla virallisesti itseensä neljä Ukrainan aluetta eli Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporizhzhjan, joissa kannatettiin tekaistuissa kansanäänestyksissä Venäjään liittymistä.
Duuman on odotettu vahvistavan "kansanäänestysten" tulokset tänään ja presidentti Vladimir Putinin antavan lopullisen hyväksyntänsä liitoksille huomenna.
Virallinen liittämispäätös saattaa kuitenkin viivästyä, arvioi riippumaton uutissivusto Meduza Kremliä lähellä oleviin lähteisiinsä perustuen.
Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtajan Hanna Smithin mukaan Venäjä aikoo joka tapauksessa liittää alueet itseensä ennemmin tai myöhemmin.
Venäjä aikoo myös vaimentaa liittymistä vastustavat äänet vaikka väkivalloin valtaamillaan alueilla.
– Tätä miehitystä ja aivopesua jatketaan. Kokonaisuudessaan tätä historiallista narratiiviä [=kertomusta] viedään eteenpäin. Varmasti sitten tehdään pidätyksiäkin niitä vastaan, jotka eivät hyväksy Venäjää. Olemme nähneet, mitä Venäjän miehittämillä alueilla on tapahtunut. Ne ovat olleet aika kauheita uutisia.
Venäjän on odottu pakkovärväävän valloittamiensa alueiden ukrainalaista väestöä armeijaansa. Smithin mukaan tämä voi kuitenkin kääntyä Venäjää itseään vastaan.
– Se, että ukrainalaisia otettaisiin taistelemaan ukrainalaisia vastaan, voi olla todella huono päätös Venäjän armeijan kannalta.
Länsi hyväksyi käytännössä Krimin liittämisen
Venäjä on valinnut järjestää kansanäänestysnäytelmän, vaikka se tietää, että tuskin yksikään valtio tulee tunnustamaan "äänestysten" tulosta ja alueiden liittämistä Venäjään.
Smith arvelee, että Venäjällä muistellaan yhä vuotta 2014, jolloin Krimin niemimaa sotilasoperaation päätteeksi ja "kansanäänestyksen" jälkeen liitettiin Venäjään.
Lue myös: Suomalaisasiantuntijat: Venäjä värvää sotaan opiskelijoita ja kouluttamattomia sairaita, "kaikki kenet kiinni saa" – "kansanäänestys" voi sulkea uudet rajat jo tänään
Hän muistuttaa, että länsimaat tuolloin hyväksyivät käytännössä, vaikkakaan eivät muodollisesti, Krimin liittämisen 2014. Tämänkertainen näytelmä Itä- ja Etelä-Ukrainassa eroaa Krimin liittämisestä siinä, että alueilla käydään koko ajan aktiivista sotaa.
Ukraina on viime viikkoina vallannut alueita takaisin erityisesti Harkovan alueella Koillis-Ukrainassa, eikä Venäjän sodankäynti ole näyttänyt isoja merkkejä menestyksestä.
– Näillä kansanäänestyksillä ja sillä ajatuksella, että alueet liitetään Venäjään on enemmänkin symbolinen merkitys. Venäjä haluaa näyttää, että on kykeneväinen. Se haluaa näyttää, että jotakin tapahtuu, että voittoja tulee, vaikka ne eivät olisikaan sotilaallisia voittoja.
"Autoritaarinen hallinto tarvitsee mielenosoituksia"
Kun Putin reilu viikko sitten ilmoitti niin sanotusta osittaisesta liikekannallepanosta, maassa puhkesi heti mielenosoituksia toimea vastaan.
Mielenilmaukset eivät olleet jättimäisiä, mutta ne olivat ensimmäisiä sitten Venäjän hyökkäyksen helmikuun lopulla. Smith muistuttaa, että mielenosoitukset ovat tällä hetkellä Venäjällä kokonaan kiellettyjä.
– Välillä autoritaarinen hallinto jopa tarvitsee pieniä mielenosoituksia, jotta se voi tehdä oman voimannäyttönsä tukahduttaessaan ne. Näin se muistuttaa kansalaisiaan siitä, mitä tapahtuu, jos hallintoa vastaan noustaan.
Smithin mukaan mielenosoitukset kertovat kuitenkin myös siitä, että pinnan alla Putinin hallintoa vastustetaan.
– Hiljainen oppositio on oikeastaan Venäjälle aika tyypillinen ja historiallisesti se on ollut aika iso. Spontaanit mielenosoitukset kertovat kuitenkin myös siitä, että Venäjän yhteiskunnassa on aika paljon vastustusta tälle liikekannallepanolle.
Lue myös: Mihin Venäjä pyrkii kiusanteollaan ja hämmentävillä liikkeillään? Tässä sotatieteiden tohtorin arvio
Laajempi kansannousu Putinin hallintoa vastaan voi olla Smithin mukaan joskus mahdollinen, mutta ei heti.
– Mielenosoitukset eivät lähde nopeasti heti tuosta noin, vaan siihen vaaditaan paljon enemmän aikaa. Nyt on kuitenkin olemassa monta epävarmuustekijää, kuten se, että miten Ukrainan sodassa käy.
– Epävarmuus hermostuttaa Kremlissä paljon. He kyllä tiedostavat sen, että jos kontrollia ei pystytä pitämään, voi olla, että Kremlin päivät ovat luetut.
Kansalliskaarti ampuu vaikka omiaan, "jos tilanne vaatii"
Putinin hallinnon keskeinen tukipilari on Venäjän kansalliskaarti. Siihen kuuluu lähes 400 000 sotilasta. Kaartin tehtävänä on suojella Venäjän hallinnon johtohenkilöitä, presidentti Putin mukaan luettuna, tapahtui mitä tahansa ja "keinolla millä hyvänsä".
– Heidät on koulutettu siihen, että he turvaavat hallinnon ja ovat valmiita vaikka tappamaan omia kansalaisia, jos tilanne niin vaatii.
Putinin hallinto nojaa nyt yhä enemmän kansalliskaartin ja asevoimien tukeen. Niillä on keskeinen rooli, jos Putinin hallintoa ryhdyttäisiin syrjäyttämään.
Smith ottaa esimerkiksi elokuun 1991 niin sanottujen vanhoillisten vallankaappausyrityksen, jolloin Neuvostoliiton asevoimat kieltäytyivät vallankaappajien käskyistä huolimatta siirtämästä syrjään presidentti Boris Jeltsiniä ja tekemästä väkivaltaa häntä kannattaneita kansanjoukkoja kohtaan.
Tilanne päättyi vallankaappajien tappioon ja Jeltsinin kannattajineen voittoon.
– Jos armeija kääntyy hallintoa vastaan, se on sitten yleensä hallinnon menoa.
Venäjä hyötyy Nord Stream-putkien tuhosta
Miksi Venäjä haluaisi tuhota kaasuputket, joista sen oma valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom omistaa enemmistön, 51 prosenttia? Smith sanoo, ettei asiaa ole osattu lännessä katsoa Venäjän kannalta.
– Jos näkökulma käänetään venäläiseksi, tässä [putken tuhossa] on vain venäläisiä intressejä. Putki oli jo laitetettu kiinni, ja sen kautta oli jo aiemmin saatu Eurooppa riippuvaiseksi Venäjästä. Nyt kun Venäjä huomasi, että Eurooppa lähtee pois sen kaasuasiakkuudesta, koko Nord Streamin tulevaisuus oli vaakalaudalla.
– Nyt tällä saadaan kaasun hintaa ylös, mikä hyödyttää Venäjää paljon. Tällä voidaan pelotella Euroopan valtioita hyvin laajasti ja voidaan testata, miten Eurooppa reagoi tähän. Venäjä voi saada myös hyötyä siitä, että Eurooppa keskittyy nyt kaasuputkeen ja jättää Ukrainan vähemmälle huomiolle, Smith sanoo.