Jos lapsi nielee Lego-ukon pään, kauanko kestää, että se "poistuu"? Kuusi lääkäriä päätti ottaa selvää – tässä kieli poskessa tehdyn kokeen tulokset

Testissä kuusi lastenlääkäriä nielaisi Legon kokeillakseen, kauanko sen poistuminen "luonnollista reittiä" kestää.

Pienten lasten vanhemmat tietävät, millaista tarkkaavaisuutta vaatii pitää pienet lelunosat poissa lapsen näpeistä – muuten ne päätyvät suuhun, jopa kohtalokkain seurauksin!

Toisinaan lapsi saattaa kuitenkin vahingossa nielaista jotakin pientä – kuten Lego-ukon pään. Kauanko kestää, että pää poistuu "luonnollista tietä"? Tätäkin on nyt selvitetty, kertoo Forbes-lehti!

Kuusi lastenlääkäriä nielaisi Legon

Yleisin lasten vahingossa nielemä esine on kolikko; toiseksi eniten niellään pieniä leluja. Tutkijatiimi päätti hauskassa testissä selvittää, kauanko Lego-lelun päällä kestää poistua elimistöstä.

Testiä varten kuusi lastenlääkäriä nielaisi Legon. Koetta ei tule testata kotona!

Jos kuva ei näy, katso se täällä.

Testi on tehty humoristisesti eikä se ole kovin tieteellinen: koeryhmä on hyvin pieni eikä edusta lasten ikäryhmää, joten se ei suoraan kerro Legon nielemisen vaikutuksista lapsiin.

– Tämä ei tietenkään ole (tiedettä), se on vähän huumoria joulua odotellessa. Näin pienellä otannalla on tärkeää, ettei tietoa yleistetä koko Legoja nielevään väestöön, leluja testin vuoksi niellyt työryhmä huomauttaa.

VIDEO: Katso vinkki, miten rakennat optisen illuusion Legoista. Artikkeli jatkuu videon alla.

Legon poistuminen vei 1,7 päivää

Kokeessa yhtä Lego-päätä ei löytynyt koskaan. Muut poistuivat ulosteen mukana.

Aikaa Legon poistuminen vei keskimäärin 1,7 päivää.

Jotakin testin tieteellisyydestä kertonee se, että Legon löytymisen viemistä kuvaavalle ajalle annettiin nimeksi "found and retrieved time" eli "fart", suom. pieru.

"Tämä saattoi olla julkaisujemme suhteen uramme huippuhetki"

Koe hauskuutti monia sosiaalisessa mediassa.

– Tällaisella asenteella pitäisi tehdä enemmän tiedettä, Steve kehuu Twitterissä.

– En voi uskoa, että teitte tämän, Adam ihmetteli.

– Tämä saattoi olla julkaisujemme suhteen uramme huippuhetki, toivomme, ettemme ole päässeet huipulle liian aikaisin, työryhmä itse vitsailee.

Testistä julkaistiin juttu Journal of Paediatrics and Child Health -lehdessä.

Lue myös:

    Uusimmat