Aivokirurgit eivät ehkä olekaan sinua fiksumpia: Tutkimuksessa analysoitiin ammattilaisia – yllätystulos

2:55
Katso myös: Oletko koskaan miettinyt Mensan testin tekemistä? Kokeile, saisitko nämä viisi esimerkkitehtävää läpi!

Tutkimuksen perusteella aivokirurgeilla tai ilmailuinsinööreillä ei ole sen kummoisempia kykyjä kuin taviksillakaan.

Kun ajattelet viiltävää älyä vaativia ammatteja, millaisia aloja tulee mieleesi? Voisi luulla, että aivokirurgia ja kirjaimellinen "rakettitiede" vaativat yli-ihmisen kykyjä, mutta tämä tutkimus väittää toista.  Analyysissa selvisi, etteivät esimerkiksi ilmailuinsinöörit ole sen älykkäämpiä kuin muutkaan, kertoo The Guardian.

Onko se rakettitiedettä? Tutkijat analysoivat huippuammattilaisia

Tutkijat halusivat kepeässä analyysissään selvittää, kannattaisiko yksinkertaisia työtehtäviä päivitellä sanomalla "ei tämä sentään ole mitään rakettitiedettä", vai sittenkin "ei tämä ole mitään aivokirurgiaa".

Analyysiin osallistui 329 ilmailu- ja avaruusalan insinööriä ja 72 neurokirurgia. Koehenkilöt tekivät 12 nettitehtävää brittiläisen älykkyystestin avulla. Great British Intelligence Test -testi on tuttu esimerkiksi BBC:n ohjelmasta.

Älykkyystehtävissä joutui käyttämään esimerkiksi suunnittelu- ja järkeilytaitoja, muistia ja huomiokykyä. Tuloksia verrattiin 18 000 "tavisbritin" tuloksiin. Koehenkilöt myös vastasivat kysymyksiin esimerkiksi iästä ja oman alan kokemuksesta.

Kumpi on älykkäämpi, aivokirurgi vai insinööri?

Tutkimus aiheesta julkaistiin BMJ-julkaisun kepeässä erikoisjoulunumerossa. Analyysin perusteella neurokirurgeilla on kyky ratkaista ongelmia kantaväestöä nopeammin; tutkijoiden mukaan syy saattaa selittyä ammatilla, jonka vuoksi ongelmia täytyy ratkaista toisinaan vauhdikkaastikin. Muistitehtävät sen sijaan veivät neurokirurgeilta kauemmin yleisväestöön verrattuna.

"Rakettitieteilijöiden" ja aivokirurgien väliltä löytyi vain vähän eroja. Insinöörit saivat parempia pisteitä huomiokykyä vaativissa osioissa sekä osioissa, jotka vaativat kykyä "mentaalimanipulaatioon", siis esimerkiksi kykyä ajatella ja "kääntää" esinettä mielessä. Kirurgit sen sijaan olivat parempia semantiikassa, eli esimerkiksi harvinaisten sanojen merkityksen ratkaisemisessa.

Tutkijalta lohdullinen viesti: "Jokaisella on tiettyjä taitoja"

Perusväestöön verrattuna ilmailuinsinöörien tuloksissa ei sen sijaan ollut huomattavia eroja – he eivät siis olleet taviksia parempia. Stereotypioista huolimatta perusväestöllä siis on useita aivan samoja kykyjä kuin "huippuammatissa" olevilla.

Tutkimuksella oli ongelmansa; esimerkiksi koehenkilöitä oli vähän, eikä brittien älykkyystestin data välttämättä edusta ihmisten kaikkia aitoja kykyjä. Jotakin kokeesta silti voinee päätellä.

– Pohjimmiltaan tämä mielestämme osoittaa, että jokaisella on tiettyjä taitoja. Osa ihmisistä on parempia yhdessä asiassa, osa taas toisissa, ja on hyvin vaikeaa olla parempi aivan kaikessa, tutkimusta tehnyt neurokirurgian opiskelija Aswin Chari kuvailee.

– Ei ole kyse siitä, että nämä [kahden ammattialan edustajat] olisivat parempia kaikessa, mutta he ovat parempia tietyissä asioissa, ja se tekee heistä hyviä ammatissaan.

Tutkijat heittivätkin ilmoille ajatuksen siitä, että ilmauksista, kuten "ei se ole mitään rakettitiedettä", kannattaisi kenties luopua.

– On mahdollista, että muutkin ammatit ansaitsisivat päästä tällaiselle jalustalle.

Katso myös: Miksi tavoittelemme kympin tulosta, kun seiskallakin pärjäisi ihan hyvin? Liika kunnianhimo onkin pahasta, uskoo professori Juha T. Hakala: 

3:45

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja