Jokainen voi ottaa rikollisen kiinni – kunhan itse ei syyllisty vakavampaan tekoon

Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Janne Tolonen

    janne.tolonen(at)mtv3.fi

    Eilinen Helsingin keskustassa sattunut ampumavälikohtaus on herättänyt kysymyksiä siitä, mitä kansalainen voi tehdä, jos huomaa rikollisen lähettyvillään. Silminnäkijä Jawhar Mustafa Bashda pysäytti eilen ampumisesta epäillyn miehen Helsingin keskustassa Aikatalon lähistöllä.

    – Pakkokeinolain mukaan jokainen meistä saa ottaa kiinni verekseltään kiinnijääneen tai pakenemisesta yrittävän rikollisen. Lain mukaan rikoksentekijän saa ottaa kiinni, jos kyseessä on rikos, josta saattaa seurata vankeutta. Kiinniotto-oikeus koskee myös lievää pahoinpitelyä ja näpistystä, poliisiylitarkastaja Kari Hemminki kertoo.

    Kiinniotto-oikeuteen liittyy myös voimankäyttöoikeus. Lain mukaan, jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää kiinniottamisen yhteydessä tarpeellisia voimakeinoja. Voimakeinoissa pitää huomioida kuitenkin rikoksen laatu ja kiinniotettavan käyttäytyminen.

    – Tärkeintä on tiedostaa, miten vakavaan rikokseen kiinniotettava on syyllistynyt ja millaista hänen vastarintansa on. Tietenkään kiinniottaja ei saa syyllistyä vakavampaan tekoon kuin se, mistä rikoksentekijää epäillään. Tämä on lainsäädäntöpuoli, mutta on sitten aivan eri asia, mitä kansalaisen kannattaa eri tilanteissa tehdä, Hemminki jatkaa.

    Lain mukaan tavallisella kansalaisella ei ole velvollisuutta estää rikoksia, eikä selvittää niitä. Mutta pulaan joutunutta uhria pitää aina auttaa.

    – Kansalaisella on velvollisuus auttaa, jos joku on vakavasti loukkaantunut. Johtuu se sitten rikoksesta tai onnettomuudesta. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, ettei itse joudu vielä pahempaan vaaraan kuin uhri.

    Lue lisää aiheesta:
    Rikos

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •