Alkuviikon maanjäristykset ovat entisestään syventäneet Syyrian lasten kriisiä sisällissodan keskellä. Seitsemän miljoonan lapsen arvioitiin olevan Syyriassa hätäavun tarpeessa jo ennen maanjäristystä. Nyt hätää kärsiviä on maassa vieläkin enemmin, arvioi YK:n alaisen lastensuojelujärjestö Unicefin Syyrian maatoimiston viestintäjohtaja Eva Hinds.
Hinds on parhaillaan Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa ja on sieltä yhteydessä Unicefin työntekijöihin pahimmalla tuhoalueella.
Maanantainen järistys on ollut viestintäjohtajan mukaan syyrialaislapsille tietenkin hyvin pelottava ja traumaattinen kokemus.
– Keskellä yötä piti lähteä kylmään ja pimeään. Moni heistä, jotka ovat joutuneet kotinsa jättämään, eivät ole voineet koteihinsa palata.
Maanjäristyksen jäljiltä iso osa asuinrakennuksista on täysin tuhoutunut. Tietysti myös esimerkiksi kouluja ja terveyskeskuksia on tuhoutunut. Toisin sanoen myös kaikki palvelut.
Lue myös: Suomalaisryhmä koordinoi pelastusoperaatiota Turkissa kaoottisessa tilanteessa
Järistys tuhosi kodit
Niihin kouluihin ja yleisiin tiloihin, jotka vielä ovat pystyssä, on järjestetty hätämajoitusta.
Osa on palannut pahoin vaurioituneisiin koteihinsa, osa nukkuu autoissaan ja jotkut ovat päässeet telttamajoitukseen.
– Hätämajoituksessa asuminen on hyvin erilaista kuin kotona. Siellä ei ole vesijohtoverkostoa, peruspalveluita ei ole. Vaikka ollaan ehkä enemmän turvassa tällä hetkellä, niin se on silti hankalaa, Hinds kuvaa.
Vuodenaika aiheuttaa myös omat haasteensa maassa.
– Tällä hetkellä Syyriassa on todella kylmä. Täällä on talvi. Monin paikoin sataa vettä. Osassa maata sataa myös lunta. Se vaikeuttaa ja kurjistaa tilannetta entisestään.
Lue myös: Pieni Noor pelastui maanjäristyksen raunioista kuin ihmeen kaupalla: "Isäsi on täällä, älä pelkää"
Katastrofien sarjalle jatkoa
Jo ennen maanjäristyksiä tilanne maassa on ollut huono.
Sotaa Syyriassa on käyty jo kaksitoista vuotta, ja tästä johtuen moni perhe on tottunut esimerkiksi siihen, että muuttamaan joutuu usein ja koti jää taakse turvallisuussyistä. Tästä syystä koulunkäyntikin on hankalaa.
Myös taloudellinen kriisi on koetellut rankalla kädellä valtaosaa perheistä.
– Monin paikoin peruselintarvikkeiden hinnat ovat ihan pilvissä. Monien vanhempien on hyvin vaikea päättää, että mihin ne vähäiset rahat käytetään – käytetäänkö ne ruokaan, lääkkeisiin vai lasten koulutarvikkeisiin.
Tämän lisäksi maata on kurittanut koronapandemia ja syksyllä alkoi vielä koleraepidemia.
Avun tarve maassa on ollut siis valtava jo ennen valloillaan olevaa katastrofia.
– Arvioimme täällä päässä ennen maanjäristystä, että Syyriassa on tänä vuonna noin 15,3 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat hätäapua. Näistä seitsemän miljoonaa on lapsia. Se on ennätyskorkea luku.
Lue myös: Seismologi: Osa Turkista on siirtynyt kolme metriä
Pelastustyöt vaikeita
Pelastustöitä Syyriassa vaikeuttaa moni asia.
Pitkään jatkuneen sodan vuoksi maan infrastruktuuri on pahasti vaurioitunut ja terveyskeskuksia on jo valmiiksi tuhoutunut.
Järistysten jäljiltä monet tiet ovat nyt ajokelvottomassa kunnossa.
Lasten elämä on ollut maassa hyvin vaikeaa jo vuosia, mutta olot huononivat nyt entisestään, tiivistää Hinds.
– Järistyksen jälkimainingeissa avuntarve kasvaa edelleen, ja se on huutava tällä hetkellä. Vetoamme kaikkiin, jotka pystyvät apua tarjoamaan. Jos milloinkaan on ollut hetki, jolloin syyrialaislapset apua tarvitsevat, niin nyt.