Syyrian järistysalueella katkeruutta avun puutteesta: "Kuulimme raunioista lasten ja naisten kirkumista – odotimme YK:ta ja pelastajia"

Maanjäristys synkentää Syyrian lasten tulevaisuutta – suomalaisasiantuntija paikalla Damaskoksessa 10:55
Maanjäristys synkentää Syyrian lasten tulevaisuutta. Juttu julkaistiin helmikuun 9. päivä.

Yli 420 kuorma-autollista YK:n avustustarvikkeita on päässyt Turkista Syyrian luoteisosaan, mutta avun tarve on yhä musertavan suuri.

Luoteis-Syyrian maanjäristysalueelle kulkee nyt enemmän avustustarvikkeita Turkin kautta, mutta tilanne on yhä katastrofaalinen, kertovat YK sekä alueella toimivat avustusjärjestöt.

Turkin ja Syyrian maanjäristyksissä oli Luoteis-Syyrian puolella kuollut tiistaihin mennessä kaikkiaan yli 4 500 ihmistä ja noin 8 700 ihmistä oli loukkaantunut, kertoi YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto (OCHA).

Yli puolet alueen 4,5 miljoonasta asukkaasta on maan sisäisiä pakolaisia Syyrian sodan jäljiltä. Järistyksissä yhä useampi joutui kodittomaksi alueella, jossa jo ennestään lähes kaksi miljoonaa ihmistä asui ylikansoitetuilla leireillä.

Lisäksi tilanne elää yhä jatkuvien jälkijäristysten takia. Ensimmäinen tuhoisa järistys osui Turkin ja Syyrian alueelle 6. helmikuuta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Hamza-vauva oli raunioissa viisi päivää – maanjäristysten eloonjääneitä löytyy yhä 2:58
Hamza-vauva oli raunioissa viisi päivää. Juttu on helmikuun 12. päivältä.

Ihmisiä yöpyy yhä oliivipuiden alla

Idlibin kaupungin asukas, tulkki Mohamed Alazzo vieraili viikonloppuna Luoteis-Syyriassa maanjäristyksen uhrien leireillä, joissa hän tulkkasi indonesialaiselle avustusryhmälle.

– Ihmiset olivat peloissaan. Siellä oli raskaana olevia naisia, jotka tarvitsevat apua. Siellä oli vanhuksia, jotka tarvitsivat diabeteslääkkeitään tai verenpainelääkkeitä, joita ei ole saatavilla. Apu on rajoittunut ruoka-apuun ja veteen, Alazzo kuvaili STT:lle.

– Näin ihmisiä, jotka yöpyvät oliivipuiden alla paljaalla maalla. Joillakin oli telttoja ja toisilla ei.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Alazzo on itsekin sisäinen pakolainen ja paennut aiemmin Idlibiin Saraqibin kaupungista vaimonsa, neljän lapsensa ja äitinsä kanssa.

Paikalliset ovat katkeria siitä, että avun puute vaikeutti pelastustöitä.

– Tarvitsimme kaivureita ja raskaita ajoneuvoja raunioiden raivaamiseksi. Se oli häpeällistä koko maailmalle, Alazzo sanoi.

– Olimme todella suuressa hädässä. Odotimme YK:ta ja pelastajia muista maista. Kuulimme raunioiden alta lasten ja naisten huutoja ja kirkumista sekä avunhuutoja, ja me kerroimme heille, että heidän tulee odottaa kärsivällisesti. Yksi pelastusryhmä tuli Egyptistä ja yksi Qatarista, mutta he olivat todella hitaita. Eräs tuntemani nuori mies menetti tämän takia 11 ihmistä perheestään tai suvustaan.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Rakennusten sitkeys on tärkeintä maanjäristyskestävyydessä 7:31
Rakennusten sitkeys on tärkeintä maanjäristyskestävyydessä. Viiden jälkeen -ohjelman juttu julkaistiin 10. helmikuuta.

"Apu ei missään nimessä ole riittävää"

Ensimmäisen maanjäristyksen jälkeen kului viikko ennen kuin YK:n avustusrekat saattoivat tuoda tarvikkeita Luoteis-Syyrian kapinallisalueille Turkin kautta. Alue ei kuulu Syyrian presidentin Bashar al-Assadin keskushallinnon alueeseen, mikä on vaikeuttanut avun toimittamista ja koordinointia.

Hallituksen alueille apua on toimitettu suoraan lentoteitse Damaskoksen, Aleppon ja Latakian lentokentille yli paristakymmenestä maasta.

OCHA:n mukaan tähän mennessä yli 420 kuorma-autollista YK:n avustustarvikkeita on päässyt Turkista rajan yli Syyrian luoteisosaan.

– Alueelle tuleva apu ei missään nimessä ole riittävää, arvioi STT:lle Emmanuel Massart, Lääkärit ilman rajoja -järjestön lääkinnällisten projektien johtaja Syyriassa.

Järjestö on toimittanut apua järistyksen uhreille, hoitanut loukkaantuneita sekä tukenut alueella yli 30:tä sairaalaa ja terveysasemaa ja perustanut neljä mobiiliklinikkaa.

– Teemme kaikkemme vastataksemme asukkaiden tarpeisiin, mutta valitettavasti resurssimme ovat rajalliset emmekä voi vastata kaikkiin niihin. Tarve terveydenhuollolle on krooninen, ja se oli niin jo ennen maanjäristyksiä. Alueella 55 terveydenhoitolaitosta on vaurioitunut, ja ne pitäisi korvata uusilla, Massart kertoi.

Lue myös:

    Uusimmat