Valtava maanjäristys aiheutti keskiviikkona poikkeuksellisen laajan tsunamivaroituksen Tyynellemerelle. Asiantuntija kertoo, miksi pahimmilta vahingoilta näytettäisiin välttyneen.
Venäjän Kaukoidässä ollut maanjäristys oli poikkeuksellisen suuri, maailmanhistorian kuudenneksi voimakkain. Siitä seuraavan tsunamin tuhot tulevat kuitenkin todennäköisesti jäämään pelättyä pienemmiksi, arvioi Seismologian instituutin johtaja Suvi Heinonen.
Heinosen mukaan tästä voi kiittää kansainvälistä yhteisöä, joka on ottanut opiksi 2000-luvun alun Kaakkois-Aasian tuhoisasta tsunamista ja parantanut varautumista vastaaviin katastrofeihin.
– Kyse ei ole pelkästään havaintojärjestelmistä, vaan vielä kriittisempää on tiedon kulku ja sen jakaminen. Se on asia, johon on paljon panostettu kansainvälisessä yhteistyössä, Heinonen sanoo.
Lue lisää: Maanjäristys aiheutti tsunamin Tyynellemerelle
Kamtshatkan niemimaan edustalla yöllä Suomen aikaan tapahtunut maanjäristys on aiheuttanut tsunamiaaltoja ainakin Venäjälle, Japaniin ja Havaijille.
Lisäksi tsunamivaroituksia on annettu laajasti läpi Tyynenmeren. Tsunamin vaikutuksista on varoiteltu esimerkiksi Kanadassa, Meksikossa, Ecuadorissa, Perussa ja Kiinassa.
Tsunamiaallot etenevät vailla esteitä
Näin laaja tsunamivaroitus on Heinosen mukaan poikkeuksellinen. Tsunamin vaikutusalueen laajuutta selittää yksinkertaisesti sen aiheuttaneen maanjäristyksen voimakkuus.
– Kun maanjäristys on ollut niin valtava – voimakkuudeltaan 8,8 – niin voima, jolla se liikuttaa vesimassaa merenpohjassa on niin suuri, että aalto lähtee etenemään joka suuntaan.
Heinosen mukaan tsunamiaalto etenee meressä vailla esteitä, jolloin on olemassa vaara, että aalto iskee suurella voimakkuudella tuhansienkin kilometrien päähän maanjäristyksen keskuksesta. Aallon voima kuitenkin vaimenee, mitä kauemmaksi se etenee.
Lue lisää: Venäjän maanjäristys on kuudenneksi voimakkain mittaushistoriassa
Heinosen mukaan tsunamivaroitus on annettu ajoissa ja vielä ainakin aamupäivällä vaikutti siltä, että tsunamiaallon korkeus ei olisi niin valtava.
– Vaikuttaa siltä, että pahin mahdollinen skenaario ei ole toteutumassa.
Heinonen huomauttaa, että tsunamin aiheuttamat tuhot tulevat tietoon viiveellä, joten todelliset vaikutukset nähdään vasta jälkikäteen.
Evakuointeja tehty onnistuneesti
Tsunamivaroitusjärjestelmä perustuu ensisijaisesti laajaan globaaliin seismisten asemien verkostoon, joka havaitsee maanjäristyksiä ympäri vuorokauden ja tuottaa ajantasaista tietoa niistä.
– Maanjäristysaallot etenevät kallioperässä suurin piirtein 6 000–8 000 metriä sekunnissa. Eli muutamissa kymmenissä minuuteissa maanjäristys havaitaan ja pystytään paikallistamaan mistä päin maailmaa tahansa.
Heinosen mukaan tsunamiaalto etenee huomattavasti hitaammin, 500–800 kilometrin tuntivauhtia, minkä ansiosta tsunamiaalloista pystytään varoittamaan ajoissa.
Kun varoitusjärjestelmä ja kansainvälinen yhteistyö toimivat, suurimpiin tuhoihin on pystytty varautumaan ja ihmisiä onnistuttu evakuoimaan turvaan.
Esimerkiksi Venäjällä Sahalinin alueella sijaitsevilla Kurillien saarilla kaikki onnistuttiin evakuoimaan turva-alueille ennen tsunamin iskemistä.
Japanissa 1,9 miljoonaa ihmistä on niin ikään evakuoitu tsunamiaaltojen tieltä, kertoo BBC.
Ecuadorissa viranomaiset määräsivät ennaltaehkäiseviä evakuointeja Galapagossaarten rannikkoalueilla.
Kansainväliseen yhteistyöhön panostettava
Heinonen huomauttaa, että kansainvälisen yhteistyön toimivuus ei ole itsestäänselvyys, vaan siihen tulee jatkuvasti panostaa ja kohdistaa resursseja.
Luonnononnettomuudet ovat Heinosen mukaan siitä hankalia, että usein voi kulua kymmeniä vuosia siten, ettei tapahdu mitään. Esimerkiksi maanjäristyksissä keskimääräinen toistuvuusaika voi olla jollain alueella sata vuotta.
– Kun alueelle sattuu suuri järistys, joka aiheuttaa tsunamin, systeemien täytyy olla paikallaan varoittamassa siitä. Se vaatii tiettyä pitkäjänteisyyttä. Voi olla pitkiä aikoja, jolloin saatetaan kuvitella, että työ ei ole tarpeellista, mutta sitä se kuitenkin on.