Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Jättirekat yhä yleisempiä maanteillä – vanhat sillat ja liikenneympyrät koetuksella

Shutterstock
Julkaistu 29.10.2017 06:22

MTV UUTISET – STT

Entistä suuremmat ajoneuvoyhdistelmät ovat yhä tutumpi näky Suomen teillä.

Viralliselta nimeltään HCT-rekkoja, on liikenteessä poikkeusluvalla jo nelisenkymmentä. Uusia hakemuksia on Liikenteen turvallisuusvirastossa Trafissa käsittelyssä toistakymmentä.

Johtava asiantuntija Otto Lahti Trafista arvioi kiinnostuksen johtuvan siitä, että kuljetusalalla halutaan tehostaa toimintaa kovan kilpailun ja asiakkaiden toiveiden takia.
– Se on melkein pakko kaikkien lähteä mukaan, jos haluaa olla kehityksessä mukana. Kaikki isot toimijat ovat tehneet vähintäänkin työpöytäharjoitukset, että mitä tämä tarkoittaisi heidän toimintamallissaan.

Suurten rekkojen hyödyt perustuvat siihen, että niillä voidaan saavuttaa pienempi polttoaineen kulutus kuljetettuun kuormaan suhteutettuna.

Jättirekkoja testataan paljon esimerkiksi puutavaran ja merikonttien kuljetuksissa.
– Suurin ryhmä on kuitenkin elintarvike- ja kappaletavarakuljetukset, Lahti kertoo.

Lahti arvelee, että tulevaisuudessa jättirekkojen tarvetta lisää se, että tehtaat, logistiikkakeskukset ja kaupan keskittymät kasvavat. Tämä synnyttää suuria tavaravirtoja, joissa jättirekkoja voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Myös kuluttajien odotukset kasvavat.
– Se tavara halutaan kotiin tai tuotantolinjalle mielellään jo huomenna.

Ohitusmatka venyy 

Muulle liikenteelle jopa 34-metrinen jättirekka voi olla pulmallinen ohitustilanteessa. Vaikka yhdistelmä olisi vain muutamia metrejä normaalirekkaa pitempi, ohittamiseen tarvittava matka venyy kymmeniä metrejä.

Toisaalta rekkojen kokonaismäärä liikenteessä vähenee, jos jättirekat yleistyvät. Tämän on arvioitu lisäävän liikenneturvallisuutta.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen ei pidä jättirekkoja nykyisellään ongelmana muille tienkäyttäjille.
– Jos nämä yleistyvät, niin se voi tietenkin joissakin kohdissa vaikuttaa esimerkiksi ohituskieltojen pituuksiin. Se täytyy sitten ottaa huomioon sulkuviivojen maalauksissa, Valtonen arvelee.

Valtosen mukaan tavallinen autoilija ei välttämättä ohittaessaan edes huomaa, että kyseessä on jotenkin poikkeuksellinen yhdistelmä.
– Ellei nyt rupea sitten akseleita laskemaan.

Paino jopa sata tonnia 

Jättirekan paino saattaa koetella tieverkostoa ja vanhempia siltoja. Tällä hetkellä raskaimmat kokeiluluvalla ajavat yhdistelmät painavat jopa 100 tonnia, kun normaalin rekan enimmäispaino on vuodesta 2013 lähtien ollut 76 tonnia.
– Se tulee olemaan suuri haaste Suomen silloille, arvioi yksikön päällikkö Tuomas Toivonen Liikennevirastosta.

Toivosen mukaan suurin osa varsinkin alemman tieverkon silloista on rakennettu pian sotien jälkeen tai viimeistään 1960-luvulla.
– Sellaisestakin tieverkosta, joka on tarkoitettu raskaan liikenteen verkoksi, löytyy kymmeniä siltoja, joille täytyy laittaa joku painorajoitus 76 tonnin jälkeen.

Rekan kokonaispainon ohella tiestön kulumiseen vaikuttaa se, paljonko painoa tulee yhdelle akselille eli pyöräparille.

Yhdistelmän pituus puolestaan saattaa Toivosen mukaan tuottaa ongelmia joissakin kiertoliittymissä.
– Jotain sekin varmaan vaikuttaa meidän suunnitteluohjeisiin jatkossa, mutta se ei ole ollenkaan sellainen haaste kuin tämä paino.

Toivonen arvioi, että kokeiluluvilla liikenteessä olevien HCT-rekkojen vaikutuksista tiestölle aletaan saada tutkimustietoa ehkä jo ensi vuonna.

Lisää aiheesta:

Jättirekalla selviää liikenneympyröistä, mutta pullakahvit voivat olla ongelma – valtavien HCT-yhdistelmien määrä räjähti vuodessaJopa satoja jättirekkoja tulossa Suomen teille – ministeriö haluaa eroon erityislupavaatimuksesta jo vuoden alussaPoikkeuksellisen suuri lasti tukkii pian Nelostien – tieltä puretaan sähkölankoja ja liikennemerkkejäUhkarohkeita ohituksia ja kuolonkolareita: Mikä tekee Suomea halkovasta nelostiestä niin vaarallisen?Kaleva: Jättirekat uhkaavat tuhota Suomen tiet – luvassa satojen miljoonien lasku?Euroopan suurin jättirekka ollut menestys Suomessa – ”Ruotsissa ollaan meille kateellisia”
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 15:25
    Teemu Keskisarja

    Teemu Keskisarjan puheista ei aloiteta esitutkintaa

  • 14:14
    Koirat

    Nämä koirarodut on kielletty monissa maissa – Suomi sallii kaikki

  • 12:33
    Sairaalat ja hoitolaitokset

    Karu lakiesitys: Näin Suomen sairaaloiden on varauduttava Venäjän pommituksiin – "Keskeinen sodankäynnin kohde"

  • 12:30
    Lukio

    Yo-kokeesta farssi: Lautakunta lupaa arvostelun olevan oikeudenmukaista

  • 11:03
    Liikenneonnettomuudet

    Yksi ihminen kuoli ulosajossa Porissa – auto kääntyi katolleen