Jättirekalla selviää liikenneympyröistä, mutta pullakahvit voivat olla ongelma – valtavien HCT-yhdistelmien määrä räjähti vuodessa

Normaalia pidempiä HCT-rekkoja liikkuu Suomen teillä tällä hetkellä jopa kolmisensataa kappaletta, arvioidaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Viime vuoden tammikuussa yhdistelmien suurin sallittu pituus kasvoi 25,25 metristä 34,5 metriin. Tällaisia jättirekkoja oli kuitenkin ajettu poikkeusluvilla jo vuodesta 2013.

Lue myös: 32 metriä ja 92 tonnia – jättirekka on vaikuttava näky liikenteessä

Poikkeuslupia oli vuosi sitten myönnetty alle sata, eli HCT-rekkojen määrä on moninkertaistunut lupakäytännön vapautumisen myötä. Tarkkaa määrää on kuitenkin vaikea arvioida poikkeuslupien poistuttua.

– Määrä tavallaan vaihtelee koko ajan, koska perinteisissä mitoissa olevia autoja ja perävaunuja kytketään vain uudella tavalla yhteen, kertoo johtava asiantuntija Otto Lahti Traficomista.

Lyhenne HCT tulee sanoista High Capacity Transport eli suoraan suomennettuna suuren kapasiteetin kuljetus.

Ohittaminen ei ongelma

Etukäteen pelättiin, että pitkät yhdistelmät saattavat joutua vaikeuksiin esimerkiksi liikenneympyröissä.

– Liikenneympyrät eivät yleensä ole se hankalin paikka, vaan tiukat 90 asteen käännökset oikealle. Säde on sisäkaarteessa pienempi. Se on aina vaativin käännös pitkälle yhdistelmälle, Lahti kertoo.

Keskustelua herätti myös se, että pitkän yhdistelmän ohittaminen kestää perinteistä kauemmin ja ohitusmatka venyy kymmeniä metrejä. Lahden mukaan ohitustilanteet eivät kuitenkaan ole tuottaneet sanottavia ongelmia. Kun kolme pitkää rekkaa korvaa neljä perinteistä, ohittamisen tarve saattaa jopa vähentyä.

– Tyypillinen tilanne, jossa pitkät rekat ja henkilöautot ovat vähän törmäyskurssilla, on silloin kun mennään huoltamolle pullakahville ja siinä tulee monta tiukkaa käännöstä, joissa rekka joutuu hieman koukkimaan. Ja kun siinä ei ole selkeitä kaistaviivoja.

Lahden mukaan HCT-kalustoa on tullut nopeasti etenkin pitkän matkan rahtilinjoille. Lahden kuuleman palautteen perusteella pitkät yhdistelmät ovat toimineet liikenteessä ja toivottuja säästöjäkin on syntynyt henkilöstö- ja polttoainekustannuksista.

Päästöt pienentyneet

Schenker Oy:llä on ollut käytössään HCT-rekkoja jo useita vuosia. Toimitusjohtaja Petteri Nurmi kertoo, että viimeksi kuluneen vuoden aikana tällaista kalustoa on tilattu tuntuvasti lisää.

– Kokemukset ovat positiiviset. HCT-yhdistelmien avulla olemme voineet tehostaa terminaalien välistä runkoliikennettä, minkä ansiosta hintojen nostopaine on ollut vähäisempi. HCT vähentää myös lähetyskohtaisia päästöjämme, koska voimme ajaa enemmän kerralla, Nurmi kertoo.

Myös Schenkerillä on huomattu, että kaikista ahtaimpiin paikkoihin jättirekoilla ei ole asiaa. Nurmi toivoo, että säädöksiä yhtenäistettäisiin Pohjoismaiden tasolla, jotta kuljetuksia voidaan hoitaa samalla kalustolla myös rajojen yli.

Lue myös: Satoja jättirekkoja Suomen teille hyvin nopeassa aikataulussa – tästä tiedät, että ohitettava rekka on PITKÄ