Uhkarohkeita ohituksia ja kuolonkolareita: Mikä tekee Suomea halkovasta nelostiestä niin vaarallisen?

Silti kipeästi kaivattu moottoritie uupuu edelleen nelostieltä. 

Äänekoskelainen ylikonstaapeli Jari Halttunen herätti huolen Valtatie 4:n vaarallisuudesta Keskisuomalaisessa julkaistussa kommenttikirjoituksessaan huhtikuussa. 

Ylikonstaapeli kertoi kirjoituksessaan näkevänsä tien vaarallisuuden joka ikinen päivä työtehtävissään: Epätoivoiset ohitukset, viime hetken väistämiset, peräänajot ja jopa kuolonkolarit ovat arkipäivää nelostiellä työskentelevälle Halttuselle.

MTV Uutiset selvitti, miksi läpi Suomen kulkevasta nelostiestä on tullut varsinainen "kuoleman tie."

"Meillä on turvallisuusongelma"

Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen johtaja Jukka Lehtinen Keski-Suomen Ely-keskuksesta kertoo, että nelostien turvattomuutta lisää sen raskas liikenne.

–  Johonkin nähden se on turvallinen tie, mutta Suomen mittakaavassa ja suomalaiseksi valtatieksi se ei ole missään nimessä turvallinen. Tämä johtuu osin siitä, että liikenne on kasvanut hyvin voimakkaasti nimenomaan nelostiellä Keski-Suomessa, kertoo Lehtinen MTV Uutisille.

Lehtinen muistuttaa, että Valtatie 4 on suorin yhteys Suomen lävitse, jolloin raskaan liikenteen osuus korostuu – ja sitä kautta mahdolliset onnettomuudet.

– Tietenkin pitkillä teillä sattuu enemmän kuin lyhyillä teillä.  Liikennemäärät kasvavat tiettyyn pisteeseen ja silloin kun infra ei vastaa tarvetta, tulee seurauksia. On totta, että meillä on turvallisuusongelmia, joissa infralla on osansa, hän kuvailee.

Liikenneturvallisuustyön keskusjärjestön Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen on samoilla linjoilla. Valtosen mukaan Suomen valtasuoneksi kuvaillun nelostien turvallisuusriskit tulevat kaksikaistaisuudesta.

– Vaikka nelostie ei ole tilastojen valossa niinkään poikkeava verrattuna muihin samankaltaisiin väyliin Suomessa, osuvat henkilövahinko- ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet herkästi juuri tämäntyylisiin alueisiin, missä kohtaamisonnettomuuden riski on suurempi, hän kuvailee.

Moottoritie ratkaisu ongelmiin?

Nelostien moottoritiehankkeesta on keskusteltu useita kertoja, mutta edelleen tie jatkuu Keski-Suomen tienoilta kaksikaistaisena. Ely-keskusken Lehtisen mielestä olisi oleellisesta saada Jyväskylän pohjoispuolelle, Jyväskylä-Tikkakosken välille rakenteille moottoritie. 

– Sen jälkeen jää vielä aika paljon tehtävää, muun muassa Vaajakosken alue, mutta se olisi keskeisin, hän linjaa.

Nelostietä parannetaan pian Äänekosken alueella kymmenen kilometrin kohdalta, mutta samalla liikennepaine kasvaa alueelle tulevan Metso Groupin tehtaan vuoksi.

– Ennustamme raskaan liikenteen kasvua Äänekosken kohdalla ja lähialueilla noin 25 prosenttia. Se on todella iso liikennemäärän kasvu. Sitten täytyy huomata, että kun sitä liikennettä on jo valmiiksi, niin se lisäajoneuvojen määrä on jo valtava, Ely-keskuksen Lehtinen kertoo.

Liikenneturvan Valtonen uskoo, että useampikaistainen tie voisi olla ratkaisu vaaralliselle kaksikaistaiselle raskaasti liikennöidylle tielle, jossa nopeudet ovat kovia ja kontaktiriski on suuri. 

Oheisessa karttaupotuksessa on listattu kuolemaan johtaneet onnettomuudet Nelostiellä vuosina 2010–2015.

Teiden parantaminen on kuitenkin tuskallisen hidasta palapeliä.

– Tiehankkeet ovat kalliita investointeja, eikä ole yksinkertaisesti varaa tehdä ylikapasiteettia, vaan ensin pitää tulla riittävä ruuhkamäärä, että niitä aletaan parantamaan. Tiehankkeissa on aina pitkä listä toiveita ja suunnitelmia, mutta rahoitus puuttuu. Nelostietä uudistetaan pätkä pätkältä, hän pohtii.

Valtosen mukaan ongelma on Suomessa myös se, että tiet ovat alun perinkin rakennettu kapeammiksi kuin vaikkapa Ruotsissa. Jos tien rakenteeseen joudutaan tekemään muutoksia ja levennystöitä, tulee siitä kallista.

– Moottoritien tyyppistä tietä voidaan tehdä hiukan halvemmallakin niin, että siihen kuitenkin tulee eritason liittymät. Liikenneturvallisuuden kannalta oleellista olisi saada nelikaistainen tai 2+ 3 -kaistainen tie, jossa ajosuunnat ovat erotettu, sekä sivuliittymät saatu turvalliseksi, hän sanoo.

Kysymys rahasta ja politiikasta

Miksi sitä moottoritietä ei sitten Keski-Suomessa valtatie 4:llä vielä ole? Kysymys on rahasta ja poliittisista päätöksistä.

Hallitus päätti investoida miljoonia olemassa olevien väylien kunnostamiseen ja rakenteiden parantamiseen. Lehtinen sanoo, että päätös oli hyvä, ja Keski-Suomikin sai osansa tästä kakusta. Toinen puoli on uudet investoinnit, jossa Keski-Suomi on toistaiseksi ollut Lehtisen mukaan hopeasijalla.

Hänen mielestään nelostie ei ole vain keskisuomalainen hanke, vaan palvelee koko Suomea.

– Tämä on pitkäjänteistä työtä. Meillä tulee onneksi aika-ajoin Äänekosken tapaisia valopilkkuja, joihin pitää pystyä vastaamaan ja vastataankin. Se ei kuitenkaan poista niitä tarpeita, mitä meillä on muualla.

Moottoritietä odotellessa

Moottoritien antaessaan odotuttaa itseään on nelostien turvallisuutta pyritty parantamaan päivittäisellä hoidolla ympäri vuoden sekä nopeusrajoituksia rukkaamalla.

Tässäkin kuitenkin on rajansa, mitä voi tehdä.

– Loputtomasti ei kuitenkaan voida rajoituksia laskea, mutta sitten tulee nimenomaan tiesuunnitelmien eteenpäin vieminen, jotta näistä hankkeista tehdään päätöksiä.

– Heti kun mennään Jyväskylän ulkopuolelle, niin moottoritiemäinen ratkaisu on ainut, jolla pystytään vastaamaan sujuvuus- ja turvallisuushaasteisiin liikenteessä, Ely-keskuksen Lehtinen huomauttaa.

Ely-keskuksella olisi suunnitelmat moottoritiemäisen tien rakentamisesta Jyväskylä-Tikkakoski välille ja rakentaminen voitaisiin aloittaa lähes heti rahoituspäätöksestä. 

– Enemmän tässä painaa se, että päästäisiin ratkaisemaan näitä ongelmia, jotka liittyvät sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Nyt siitä aiheutuu koko yhteiskunnalle kustannuksia, on pidentyneitä ajo-aikoja ja inhimilliset kärsimykset onnettomuuksista, Lehtinen tiivistää.