Euroopan suurin jättirekka ollut menestys Suomessa – ”Ruotsissa ollaan meille kateellisia”

Kuljettaja Aki Suoraniemi kertoo, että noin seitsemän metriä perinteisiä täysperällisiä pidempi rekka ei ole aiheuttanut hankaluuksia liikenteessä.

– Eipä sitä juuri huomaa. Ajaminenhan on aina samanlaista. Hieman pidempi ja raskaampi tämä on, ja kulkeminen vähän hitaampaa. Vähän enemmän saa pitää autoa silmällä, eikä sitä pidä päästää ihan valloilleen.

Ketosen Kuljetuksen toimitusjohtaja Risto Ketonen kertoo, että jättirekka on selviytynyt Suomen haastavista talviolosuhteista kiitettävästi.

– Auto on ajanut talvella päätietä, vaikka se on ollut helkatin liukas. Perävaunu on jouduttu jättämään kyydistä yhden ainoan kerran, koska oli niin liukasta, että muutkin autot joutuivat pysähtelemään.

– Kiinni auto ei ole jäänyt kertaakaan, ja risteyksissäkin se kulkee aivan niin kuin muutkin tavara-autot.

Ei vaikuta liikenteen sujuvuuteen 

Uusien HCT-rekkojen (High Capacity Transport) vaikutusta liikenteen sujuvuuteen on tutkittu Aalto-yliopistossa. Jättirekkoihin asennetut kamerat ovat tarkastelleet muiden tienkäyttäjien käyttäytymistä jättirekkojen läheisyydessä.

Suuria eroja verrokkeina olleisiin normaalikokoisiin ajoneuvoyhdistelmiin ei ole havaittu.

Ohitusaikojen ero on pysynyt oletettua pienempänä, eivätkä pidemmät ajoneuvoyhdistelmät ole aiheuttaneet teillä jonotustilanteita tavallisia rekkoja enempää.

Kuljettaja Suoraniemi kertoo, että ihmiset osaavat suhtautua pitkään ajoneuvoyhdistelmään kuten pitääkin. 

– Itse olen tullut hyvin toimeen tämän kanssa, ja vaikuttaa siltä että muutkin tiellä liikkujat osaavat huomioida pidemmän auton hyvin.

Säästöä monessa suhteessa

Metsähallituksen kehittämisasiatuntija Ari Siekkinen kertoo, että erityispitkät yhdistelmäajoneuvot voivat olla vastaus kuljetusliikenteen haasteisiin.

– Meillä on täällä Suomessa pitkät kuljetusmatkat. Jos Lappia ajatellaan, niin matkat ovat vielä keskivertoa pidempiä. Teollisuus on keskittäytynyttä, mutta puut ovat hajallaan ympäri maata, Siekkinen kertoo.

– Suomessa keskimääräinen kuljetusmatka on noin 100 kilometriä, Lapissa 250. Keski-Euroopassa vastaava luku on vain 49 kilometriä, hän lisää.

Jättirekalla puuta saadaan kuljetettua kerralla noin puolitoistakertainen kuorma tavallisiin ajoneuvoyhdistelmiin verrattuna. Samalla polttoaineenkulutus pienenee kuljetettua tonnia kohden, ja päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Jättirekat tuovat säästöjä myös henkilöstökustannuksissa, sillä suuremmat kuormat vähentävät liikenteessä olevien rekkojen määrää. Kuljetusajojen harventuminen näkyy tieturvallisuudessa.

Jättirekka saa ruotsalaiset kateellisiksi

Kokeilu perustuu vuonna 2013 tehtyyn asetusmuutokseen, joka salli yli 76 tonniset yhdistelmäajoneuvot tieliikenteeseen. Samassa asetusmuutoksessa todettiin, että kokeiluja voidaan käynnistää myös 76 tonnia raskaammille ajoneuvoille.

Ruotsissa 74 ja 90 tonnisia HCT-ajoneuvoyhdistelmiä on kokeiltu jo pidemmän aikaa. Siekkisen mukaan Suomi on kuitenkin naapuriaan paremmassa asemassa. Suomessa yleisiä 76 tonnin yhdistelmiä ei ole vielä sallittu Ruotsissa yleiseen käyttöön.

– Ruotsalaiset ovat hieman kateellisia meille siitä, että meillä kehitys on mennyt huomattavasti nopeammin kuin heillä, Siekkinen kuittaa.

Siekkisen mukaan Metsähallitus on hakenut kokeilulupaa toiselle 104 tonniselle ajoneuvoyhdistelmälle. Toistaiseksi sitä ei ole kuitenkaan myönnetty, sillä lupia valvova Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi tahtoo tarkempia tutkimustuloksia HCT-rekkojen vaikutuksista liikenteeseen.