Jätevesiä päätyy edelleen Itämereen

"Ahdinparta"-rihmalevää Itämerellä Hangon saaristojen rannassa 4. heinäkuuta 2008.

Tyhjennyspaikkojen puute satamissa pakottaa risteilijät päästämään edelleen jätevesiä Itämereen. Tätä perustellaan sillä, että Helsingin ja Tukholman lisäksi muissa Itämeren satamissa ei ole kunnollisia jätevesien vastaanottojärjestelmiä. Tukholmassa ja Helsingissä risteilijä siis tyhjentää jätevetensä satamassa, muualla ne päätyvät mereen.

Muun muassa tätä aihetta käsiteltiin tänään Helsingissä, kun Itämerellä vierailevat risteilyvarustamot esittelivät ympäristöponnistelujaan.

Alusten jätevedet päätyvät aluksi aluksen omaan jätevedenpuhdistamoon. Laivan puhdistamossa jätevedestä saadaan bakteerit pois, mutta ravinteet jäävät jäljelle. Mereen päätyvät ravinteet ovat kesällä suoraan levien käytettävissä. Vaikka risteilyalusten osuus Itämeren kuormituksessa ei ole suuri, sekin kiihdyttää osaltaan rehevöitymistä.

- Mikäli haluamme saada Itämeren rehevöitymisen kuriin, kaikki hanat on saatava suljetuksi, painottaa WWF:n meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen.

Jäteveden lisäksi risteilyaluksilla syntyy kymmeniä kuutioita päivässä erilaisia roskia. Ne lajitellaan jätehuoneessa ja tyhjennetään satamissa. Mereen ei varustamojen mukaan päädy roskia lukuun ottamatta pieniä määriä ruokajätettä.

Varustamot vakuuttavat, että ympäristöasiat ovat niille tärkeitä.

- Imagoa tärkeämpää on se, että oikeasti teemme jotakin. Teot ovat meille tärkeämpiä kuin se, että näytämme ympäristöystävällisiltä, vakuuttaa ympäristöjohtaja Richard Pruitt Royal Caribbean Cruises -yhtiöstä.

Helsingin satamaan odotetaan tänä kesänä 270 risteilykäyntiä. Aluksia houkutellaan Itämeren suojeluun ilmaisella jätevesien tyhjennyksellä. Viime vuonna kolmasosa risteilijöistä jätti jätevetensä Helsinkiin.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu (Seitsemän uutiset 8.5.2009)

Lue myös:

    Uusimmat