Hiihtomaajoukkueen sprinttitykki Jasmi Joensuu oli jo viime kaudella lähellä arvokisamitaleja, mutta loppukirissä hänet jätettiin usein nuolemaan näppejään.
Olympiakaudeksi kirikykyyn on taas panostettu, mutta kehitys ei tapahdu hetkessä.
Lue myös: Kyseenalainen temppu Jessie Digginsille – hiihtotähteä puistattaa
Tasainen suorittaja ei saavuttanut viime kaudella ainuttakaan henkilökohtaista voittoa – ja oli vain kerran palkintopallilla – mutta silti suomalainen pääsi nostelemaan sprintticupin voittopokaalia.
– Uusi kausi on taas uusi kausi, mutta totta kai se antaa sellaista itsevarmuutta itselleni omaan tekemiseen ja vähän ehkä rauhallisuutta omaan ajatusmaailmaan, Joensuu myöntää.
– Mutta totta kai, kun lähdetään taas keväällä rakentamaan uutta kautta, niin tavoitteet ovat vähän kovemmat. Pitää pikkuisen vielä parantaa tuosta.
Olympiamitaleista taistellaan Val di Fiemmessä, missä Joensuu kilpaili uransa ensimmäisissä junioreiden MM-kisoissa – vuonna 2014. Paikka on muutenkin mieluinen.
– Kiva, että ollaan Euroopassa taas isoissa kisoissa. Peking (2022) aika eksoottinen paikka, joten tykkään siitä, että nyt päästään vähän lähemmäksi kotia.
Joensuun akilleen kantapäätä, eli kirikykyä, on jälleen yritetty kehittää harjoituskaudella. Ohjelmaan on kuulunut paljon väsyneenä, kovaa hiihtämistä. Eteenpäin on menty – yksi suksen potku kerrallaan.
– Sen on todennut, että se ei ole semmoinen sormia napsauttamalla tapahtuva asia, joka kehittyy. Sitä pitää vain jaksaa työstää. Kestävyyden ja jaksamisen kautta sekin ominaisuus paranee. Paljon tehdään töitä sen eteen, että ensi talvena oltaisiin parempia kuin koskaan ennen, Joensuu ennakoi.
Maastohiihdon maailmancupkausi käynnistyy Rukalla marraskuun viimeisenä viikonloppuna.