Mainos

Järvilehto hovissa - päivä 1: Puolustus osoittaa olevansa tosissaan

Jomalvikin kanava on vaikuttava paikka. Pitkä, kapea ränni, jonka kivireunoja varjostavat korkeat männyt.

Neljäsataametrisen kanavan rakennustyöt aloitettiin jo 1937 vapautuneiden vankien työllisyystöinä, mutta ne keskeytyivät sodan takia. Valmiiksi kanava saatiin vasta 1951. Liekö kanavaa 1934 ehdottaneella rkp:n kansanedustaja John Österholmilla ollut mökki Tammisaaren eteläpuolen saaristossa, koska se lyhentää venematkaa kaupungista saariin. Innokas kalamies Österholm oli. No, joka tapauksessa Österholm istui eduskunnassa 1919-1960 eli peräti 41 vuotta.

Kuva sillalta pohjoiseen, josta Järvilehdon vene tuli

Kanavan katkaisee vanha silta, johon katkesi kesällä 2010 Jyrki Järvilehdon ja tämän ystävän venematka. Ystävältä elämäkin. Kun sillalla seisoo, niin ei voi kuin ihmetellä miksi veneellä on ajettu 16-kertaista ylinopeutta. Ja vielä kännissä. Hovioikeuden katselmuksessa tuomarit, syyttäjä ja asianajajat ajavat kanavan edestakaisin rajavartioston veneellä. Mateluvauhtia.

Vesikin on nyt 20 cm korkeammalla kuin kesäkuussa 2010, joten kuvassa kanava näyttää leveämmältä.

Kukaan ei kuule mitä veneissä puhutaan. Tilanne on ohi vartissa, ja rannalla ja sillalla seisovat toimittajat ja kuvaajat ryhtyvät keräämään varusteitaan.

Mutta kumpi ajoi kesäyössä 2010? Järvilehto vai tämän ystävä? Se on keskeisin kysymys tiistaina alkaneessa hovioikeuskäsittelyssä.

Käräjäoikeus totesi Järvilehdon ajaneen ja tuomitsi hänet 2 v 4 kk:n rangaistukseen. Yli kahden vuoden rangaistukset eivät voi lain mukaan olla ehdollisia.

Vankilaan Järvilehto ei ole päätynyt, ainakaan vielä. Ja kun kuunteli ensimmäisen päivän käsittelyn, niin puolustuksen tarmo on kova. Pitää ollakin.

Käräjäoikeus perusteli tuomiota mm. sillä, että Järvilehdon kuulustelukertomukset olivat muuttuneet pitkän poliisitutkinnan aikana.

Puolustus yritti horjuttaa tätä kutsumalla todistajaksi keskusrikospoliisissa työskennelleen oikeuspsykologin, joka kertoi muistin horjumisen olevan tyypillistä onnettomuuksien uhreille. Puolustuksen todistaja piti Järvilehdon muistamattomuutta ilmeisen aitona, kun syyttäjä on väittänyt Järvilehdon peittelevän totuutta muistamattomuudella.

Salissa kuultiin myös Järvilehtoa itseään. Hän sanoi käytännön olleen se, että jos otettiin, kaveri ajoi. Sinänsä loogista, koska Järvilehdon ruorijuopumus olisi epäilemättä ollut lööppitason juttu.

Kuvassa näkyy missä kohtaa veneen vasen kylki osui siltaan - eli juuri matkustajan paikan etupuolella.

Keskiviikkona käsittely siirtyy Tammisaaresta Turun hovioikeuden saliin. Keskipisteessä ovat uhrien vammat ja veneen vauriot. Oikeudessa kiistellään siitä miten ne ovat syntyneet ja voidaanko niistä päätellä kumpi istui kuljettajan paikalla. Järvilehto ei muista, mutta uskoo itse nukkuneensa takapenkillä.

Kanavan lisäksi hovioikeus katsasti Tammisaaren poliisiaseman hallissa lojuvan veneen vauriot. Myös tiedotusvälineet pääsivät katsomaan venettä ensimmäistä kertaa. Matkustajan puoli on tuusan nuuskana, kun taasen kuljettajan puoli yllättävän hyvässä kunnossa. Kuljettajan penkin takana on vielä punaviinipönikkäkin.

Mutta syyllinen vai syytön? Tiistain käsittelyn perusteella juttu on auki.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.