Henkinen kriisinkestävyys on yksi yhteiskuntamme toiminnan kulmakivistä, toteaa professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta.
Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan koko yhteiskunnan kykyä ja valmiutta kestää kriisitilanteiden henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Koronapandemian pitkittyessä henkinen kriisinkestävyytemme joutuu todelliseen testiin, mutta oikeilla toimenpiteillä olemme kriisin jälkeen aiempaa sietokykyisempi ja henkisesti vahvempi yhteiskunta.
Varautuminen jo ennen kriisiä on olennaista
Kansainvälisissä tutkimuksissa kiinnitetään tällä hetkellä erityinen huomio eri yhteiskuntien kriisinsietokyvyn arvioimiseen. Miten yhteiskunnat toimivat poikkeuksellisessa tilanteessa ja miten henkinen ilmapiiri kyetään ylläpitämään pitkittyvän kriisin keskellä?
Huomioitavaa tutkimustuloksissa on henkisen kriisinsietokyvyn rakentuminen jo ennen kriisiä, normaalioloissa. Toimiva ja luottamusta ilmentävä yhteiskuntajärjestelmä sekä varautuminen ennen kriisiä ovat keskeisiä tekijöitä henkiseen kriisinkestävyyteen varsinaisen kriisin aikana.
Keskeisiä henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämisen tekijöitä ovat ihmisten keskinäinen luottamus, viranomaisten ja poliitikkojen viestintä sekä kansalaisten vastuullinen toiminta poikkeuksellisessa tilanteessa, poikkeusoloissa.
Luottamusyhteiskunnan merkityksestä on Suomessa puhuttu paljon, ja kriisitilanteessa tämä luottamuspääoma yhteiskunnan toimivuuteen, viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin sekä kansalaisten keskinäisen toimintaan käytännössä mitataan.
On luonnollista, että poikkeusolojen aikana ihmiset ovat hyvin tiedonjanoisia ja kaipaavat selkeitä toimintaohjeita. Usko tilanteen muuttumisesta paremmaksi ja myös ikävien toimenpiteiden välttämättömyyden ymmärtäminen vaikuttavat henkiseen jaksamiseen.