Jarmon tarina: Näin elää suomalainen mormoni

Jarmo* oli 23-vuotias nuorukainen, kun hän tutustui suunnilleen samanikäiseen nuoreen naiseen, joka oli mormonikirkon jäsen. Jarmo tapasi myös naisen vanhempia ja pian hänen elämänsä suunta muuttuikin kertaheitolla: hän liittyi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon eli mormonikirkkoon.

– En ollut tuota ennen kovin uskovainen tai uskonnollinen henkilö. Mutta minulla oli lapsuuden kokemuksista johtuen ollut aika paljon kysymyksiä – erityisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Se vaivasi minua jossain määrin, Jarmo muistelee.

Kun Jarmo tutustui kirkon lähetyssaarnaajiin, hän huomasi, että he osasivatkin vastata vaivanneisiin kysymyksiin. Nyt 60-vuotias Jarmo on siitä asti ollut mormonikirkon aktiivinen jäsen. Hän meni sittemmin naimisiin ja sai viisi lasta. Nyt hän elää toisessa avioliitossaan ensimmäisen vaimon menehtymisen vuoksi.

Terveyslaki ohjaa elämää

Jarmo sanoo mormonien uskon näkyvän heidän kaikissa elintavoissaan. He noudattavat terveyslakia, jonka tarkoituksena on auttaa ruumista pysymään terveenä, jotta rukouksiin voidaan saada vastauksia. Mormonien ei tule käyttää huumeita, alkoholia, kahvia, teetä tai tupakkaa.

– Tiede on todistanut alkoholin ja huumeiden terveyshaitat, mutta sille ei ole selitystä, miksi juuri nämä Jumala on maininnut. Ainakin kun henkemme on puhdas ja terve, niin voimme paremmin olla yhteydessä Jumalaan, Jarmo selventää.

Aktiivisesti yhteisössä mukana olevat käyvät usein kirkossa, joka sunnuntai.

– Me yritämme olla hyviä kansalaisia, missä maassa asummekin. Yritämme myös pitää huolta lähimmäisistä: niistä jotka kuuluvat ja myös niistä, jotka eivät kuulu meihin, Jarmo kertoo.

Usko saattaa näkyä myös ammatinvalinnoissa. Jarmo sanoo koulutusta pidettävän tärkeänä asiana ja nuoria kannustetaan kouluttautumaan, oli kyseessä sitten ammatillinen tai yliopistotasoinen tutkinto.

– On tärkeää tietää hengellisistä, mutta myös maallisista asioista.

Jarmon mukaan mormonikirkko on myös hyvin perhekeskeinen. He pyrkivätkin joka maanantai varaamaan aikaa perheen yhteiselle ajalle.

– Luemme silloin Raamattua tai Mormonin kirjaa, leikimme, laulamme tai voimme auttaa muita. Teemme yhdessä jotain sellaista, mikä on lasten mielestä kivaa. Ehkä siinä on se perhearvon ydin, Jarmo tuumaa.

– Lisäksi on olemassa leikillisesti sanottuna seurakuntaperhe. Se tulee tutuksi, kun seurakunnassa käy, ja onkin vähän isompi perhe.

Isot perheet ovat muutenkin tyypillisiä.

– Ajattelemme, että jos ihmiset ovat terveitä ja kykenevät huolehtimaan lapsista, heidän pitäisi antaa lasten syntyä. Mutta viime kädessä se, kuinka paljon lapsia syntyy, on miehen ja naisen ja jumalan välinen asia. Kirkko ei tässä painosta tai vaikuta.

Avioliitto voidaan mormonien mukaan solmia vain miehen ja naisen välille. Homoseksuaalit saavat kyllä kuulua kirkkoon, kunhan pidättäytyvät toteuttamasta seksuaalisuuttaan. Mormonikirkossa naiset eivät palvele varsinaisesti pappeina, mutta he ovat seurakunnan täysivaltaisia jäseniä, jotka pitävät puheita jumalanpalveluksessa ja palvelevat opetus- ja johtotehtävissä. Äitiyttä pidetään yhtenä naisen tärkeimmistä tehtävistä.

– Pappeus on palvelutehtävä, ja sen kirkko näkee kuuluvan miehelle. Peruste on raamatullinen. Miksi näin on, sitä Jumala ei ole selittänyt.

Moniavioisuus on mennyttä

Mormonikirkon sisällä avioeroja tapahtuu Jarmon mukaan huomattavan vähän. Sellaisen voi kuitenkin mormoniyhteisössäkin saada.

– Avioliiton on tarkoitus olla pysyvä, mutta koska ei se kaikilta onnistu, olisi vaikeaa elää sellaisessa ihmissuhteessa. Kyllä kirkkomme hyväksyy avioeron, ja niitä tapahtuu.

Mormoneihin usein liitettävää moniavioisuutta ei Jarmon mukaan mormonikirkon piirissä enää esiinny.

– Uskon alkuaikoina näin oli Amerikassa, mutta tapa lopetettiin. Nykyään moniavioisuutta ei harjoita mormoneissa enää kukaan. Ne ryhmät, jotka vielä näin tekevät, eivät ole mormonikirkon jäseniä, ei Suomessa eikä missään päin maailmaa, Jarmo selventää.

Jarmo uskookin, että moniavioisuus on varmasti vaikuttanut negatiivisesti mormonien maineeseen – ainakin ulkopuolisten silmissä.

Ennakkoluuloihin Jarmo ei itse ole kuitenkaan juuri törmännyt. Jarmo epäilee mormonien kohtaamien ennakkoluulojen johtuvan ulkopuolisten tietämättömyydestä.

– Meillä on paljon lähetyssaarnaajia, yli 70 000 nuorta maailmanlaajuisesti. Suomessakin on tällä hetkellä yli 80. Ehkä siis kuvittelemme, että olemme esillä, mutta sittenkin meidän tulisi suuntautua enemmän ulospäin.

Usko auttoi vaimon kuolemassa

Jarmolle usko on ollut hyvin tärkeää. Kaikkein eniten apua hänelle siitä kuitenkin oli ensimmäisen vaimon kuoleman aikoihin.

– Olimme olleet naimisissa kahdeksan vuotta. Hän sairastui ja kuoli, ja se, että uskoin siihen kirkon opetukseen, että avioliitto ja perhesiteet voivat jatkua elämän yli, oli tärkeää. Usko näytteli silloin isoa osaa elämässäni.

Mormoniyhteisö on Jarmolle tärkeä, ja myös nykyinen puoliso ja kaikki lapset yhtä lukuun ottamatta kuuluvat kirkkoon.

Jarmo ei ole kohdannut vaikeuksia elää mormonin ohjeiden mukaan.

– Terveyslain noudattaminen, tai kirkossa käyminen, se on ilo, ei haaste. Jumalan käskyjen noudattaminen tuntuu vain hyvältä, koska siitä saan omantunnonrauhan, Jarmo pohtii.

*) Haastateltavan nimi on muutettu.

Colourbox.com

Studio55.fi / Annimari Pasanen

Suomalainen nainen: Tämän vuoksi käännyin muslimiksi

Vanhoillislestadiolainen paljastaa: Tällaista elämämme oikeasti on

Professori lähetyksessä: Uskonnon varjolla on mahdollista tehdä lähes mitä tahansa

1920-luvun Suomen suurin skandaali: Kannattajat seurasivat lahkonjohtajaa sokeasti