Kahden rauhoitetun lapinpöllön poikasen epäillään joutuneen tapetuiksi Pohjois-Savossa. Lintujen pesinnän tahallinen häiritseminen on Suomessa rikos.
Ulkoilija törmäsi tällä viikolla surulliseen näkyyn Pielaveden ja Kiuruveden välillä Pohjois-Savossa, kun hän löysi kaksi veristä lapinpöllön poikasta maasta kuolleena.
Rengastetut untuvikot oli asteltu pesänsä alle vieretysten.
Metsässä oli tehty aiemmin hakkuita, mutta metsäyhtiö oli keskeyttänyt ne, kun sille oli selvinnyt lapinpöllön pesivän alueella.
Asiasta kertoo Savon eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvoja Minna Pellinen Facebookissa.
Hän sanoo haluavansa nyt saada poikasten tappajan tai tappajat vastuuseen teostaan.
– Miltä tuntuu tappaa kaksi lapinpöllön poikasta? Väänsitkö niskat nurin? Miltä tuntui asetella ne nätisti pesän alle? Oliko syynä se, että metsäyhtiö keskeytti hakkuut, kun pesintä löytyi? Pellinen kysyy kirjoituksessaan.
Lue myös: Moottorisaha soi pöllöliven taustalla "aamusta iltaan" – haittaako hakkuu lapinpöllön pesintää?
Kiitokset metsäyhtiölle
Pellinen kertoo tekevänsä asiasta rikosilmoituksen ja kehottaa myös kaikkia tapauksesta enemmän tietäviä olemaan yhteydessä poliisiin.
– Tällainen tappaja täytyy saada vastuuseen säälittävästä teostaan.
Metsäyhtiötä Pellinen kiittää vastuullisuudesta.
– Kiitän siitä, että he keskeyttivät hakkuut, kun havaitsivat rauhoitetun linnun pesinnän, Pellinen kommentoi MTV Uutisille.
Lue myös: Runsaimpia lintulajeja havaittu ennätyksellisen vähän tänä kesänä
Kesähakkuut ovat sallittuja
Lintujen pesinnän tahallinen häiritseminen on Suomessa rikos, mutta metsien hakkaaminen lintujen pesimäaikana on laillista.
Monet luonnon- ja lintujen suojelujärjestöt ovatkin yrittäneet saada lakiin muutosta. Esimerkiksi Birdlifen tavoitteena on pesimäaikaisten hakkuiden loppuminen.
Birdlifen mukaan valtaosa metsätaloustoimissa tuhoutuvista pesinnöistä on runsaiden metsälintulajien pesiä ja hakkuiden vaikutus pesimäkantaan on pieni.
Jos hakkuissa tuhoutuu kuitenkin uhanalaisten ja harvalukuisten lajien pesintöjä, niillä voi olla myös populaatiotason vaikutuksia.
Myöskään yleisten lajien pesintöjen tuhoutuminen ei ole merkityksetöntä, Birdlife muistuttaa.
– Pesien tuhoutuminen, poikasten kuoleminen ja emojen hätä on eläinsuojelullinen ongelma, järjestön nettisivuilla todetaan.
Lintujen pesinnät ajoittuvat valtaosin huhti–heinäkuulle. Pääpesimäkuukaudet ovat toukokuu ja kesäkuu.
Vuonna 1999 julkaistun tutkimuksen mukaan vuosien 1988–1997 kesäaikaisissa avohakkuissa tuhoutui keskimäärin 35 000 lintujen pesintää vuodessa.
Tällä hetkellä kokonaismäärä lienee suurempi kesäaikaisten hakkuiden lisääntymisen takia, Birdlife arvioi.
Lue myös: Nyt puhuu metsäteollisuusjohtaja: Hakkuiden keskeyttäminen pesintäaikaan utopiaa
Lapinpöllö pähkinänkuoressaan
- Lapinpöllö on vanhoissa havu- ja sekametsissä viihtyvä suurikokoinen pöllö, jonka siipien kärkiväli voi olla jopa puolitoista metriä ja paino lähemmäs kaksi kiloa.
- Vanhin suomalainen rengastettu lapinpöllö oli 16 vuotta ja 28 päivää vanha. Se oli myös Euroopan vanhin lapinpöllö.
- Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi, mutta se on Suomessa rauhoitettu. Sen ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 1 682 euroa.
- Lapinpöllön pesii vanhassa petolinnun pesässä tai paksun kannon pään syvennyksessä, hätätilanteessa maassakin.
- Naaras munii maalis–huhtikuussa 4–7 munaa, joita se hautoo noin kuukauden. Poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä ja kiipeilevät lähipuiden oksilla.
- Lapinpöllö syö lähes yksinomaan pieniä nisäkkäitä, sammakoita ja kookkaita hyönteisiä.