Jari Aarnion syytetään tienneen palkkamurhasta ennalta eikä hän estänyt sitä – puolustuksen mukaan jutussa on juridisia ongelmia: "Tämä rikos ei ollut vielä laissa murhan aikaan"

Tänään Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio astelee jälleen oikeuden eteen, mutta tällä kertaa syyte ei koske huumeita, vaan rikoksista vakavinta eli murhaa. Aarnion epäillään poliisin päällikkövirassa tienneen palkkamurha-aikeesta, mutta jättäneen sen estämättä.

Kyse on vuonna 2003 tapahtuneesta Vuosaaren palkkamurhasta. Ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal tapettiin baari-illan jatkoilla. Ruumis on edelleen kateissa.

Oikeuden mukaan murhasta maksettiin palkkio. Murhan tekijät, kolme suomalaismiestä ja sen ruotsalainen tilaaja, tuomittiin elinkaudeksi vankeuteen.

Jari Aarnion ei väitetä olleen itse osallinen henkirikokseen, mutta syyttäjän mukaan hän tiesi murha-aikeista, eikä puuttunut niihin. Jos poliisi tietää murhasta ja jättää sen estämättä, hänet voidaan tuomita murhasta.

Kiistää jyrkästi

Aarnio kiistää jyrkästi syytteen.

Hän kertoi lokakuussa 2019 MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa mielipiteensä väitteistä, joiden mukaan hän olisi etukäteen tiennyt murhasuunnitelmasta.

– Minulla ei ollut mitään henkilökohtaista tietoa siitä, kuka meinaa kenetkin murhata, hän sanoi tuolloin.

Aarnion asianajajan Riitta Leppiniemen mukaan juttu on monimutkainen. Tänään oikeudessa pidetään vasta valmisteluistunto ja varsinainen pääkäsittely alkaa syksyllä.

– Tämä ei todellakaan ole yksinkertainen juttu. Tässä kuullaan paljon ihmisiä, oikeudenkäynti kestää pitkään ja tähän liittyy useita isoja kysymyksiä, Leppiniemi kertoo MTV Uutisille.

Ei ollut vielä rikoslaissa tekohetkellä

Aarnion tapauksessa väitetty rikosvastuu perustuu niin sanottuun epävarsinaiseen laiminlyöntirikokseen.

– Jos ihmisellä on erityinen oikeudellinen velvollisuus tietyn vahinkoseuraamuksen estämiseen, hänellä on ollut kyky ja mahdollisuus estää se, ja hän ei toimi niin, että seuraus estyisi, hänet voidaan tuomita rikoksesta, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander kertoi aiemmin STT:lle.

Aarnion puolustuksen mukaan tähän liittyy iso juridinen ongelma.

– Epävarsinainen laiminlyöntirikos ei ollut rikoslaissa vielä vuonna 2003, kun Ünsal murhattiin. Se tuli lakiin vasta vuoden 2004 alussa.

– Laillisuusperiaate lähtee siitä, että ketään ei saa tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ollut rikoslaissa. Tähän liittyen tässä oikeudenkäynnissä tulee olemaan paljon juridisia kysymyksiä, Leppiniemi sanoo.

Kertomukset muuttuneet matkan varrella

Aarnion asianajajan mukaan jutussa on myös muita ongelmallisia seikkoja.

– Murhasta on kulunut jo pitkä aika ja ihmisten kertomukset ovat muuttuneet matkan varrella. Näitä muuttuneita kertomuksia nyt selvitellään sitten oikeudessa.

Leppiniemi huomauttaa, että Ünsalin murhasta on kerrottu paljon julkisuudessa ja tapauksesta on tehty kirjoja. Huhujakin on ollut liikkeellä.

– Kaikki nämä kertomukset, tarinat ja tiedot ovat voineet vaikuttaa ihmisten mielikuviin ja kertomusten sisältöön. Mikä muistikuva tai tieto on totta ja mikä mahdollisesti julkisuuden vaikutusta? Meidän täytyy käsitellä oikeudessa tarkasti sitä, mitä jutussa oikeasti on tapahtunut, hän sanoo.

Vilhunen myös syytettynä

Tänään alkavassa jutun toisessa oikeudenkäynnissä syytettynä on myös United Brotherhoodin entinen johtohahmo Keijo Vilhunen. Hänen epäillään osallistuneen murhaan tekijänä.

Murhasta aiemmin elinkautiseen tuomittu Ünsalin lapsuudenystävä Janne Raninen vapautuu ehdonalaiseen ensi vuonna. Toinen suomalaistuomittu, pitkän linjan rikollinen Raimo Andersson pahoinpideltiin kuoliaaksi toissa vuonna hänen ollessaan vankilalomalla.

Heidän lisäkseen murhasta tuomittiin Jani Leinonen ja yllytyksestä murhaan ruotsalainen Leopoldo Gonzalez Carmona.

Lue myös:

    Uusimmat