Antti Peltonen otti viime vuonna historiallisen loikan urallaan, kun hänestä tuli ensimmäinen suomalainen psyykkinen valmentaja ulkomailla. Vahvat näytöt erityisessä roolissa avasivat nopeasti uusia ovia ja nyt 40-vuotias työskentelee samanaikaisesti jo kolmessa eri jalkapalloseurassa Euroopassa.
LUE MYÖS: Kun suomalaishuipun mieli järkkyy, hän kääntyy usein tämän miehen puoleen – nyt Antti Peltonen värvättiin ulkomaille: "Haluan tehdä kovan kansainvälisen uran"
– Jonkun on vain oltava aina ensimmäinen ja näytettävä tietä, sanoi Peltonen viime vuoden kesäkuussa.
Tuolloin Peltonen oli juuri hypännyt Norjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan Raufossin valmennustiimiin, missä yli kymmenen vuotta psyykkisenä valmentajana työskennelleen erityisosaajan kädenjälki näkyi miltei välittömästi.
– Kun menin Norjaan, oli joukkue ollut kahdeksan ottelua ilman ainuttakaan voittoa. Aloitettuamme prosessin kelkka kääntyi täysin ja voitimme seuraavasta kahdeksasta ottelusta kuusi. Lisäksi päihitimme Cupissa Eliteserieniä johtavan Vikingin ja selvisimme siellä neljän parhaan joukkoon, Peltonen kertaa.
Nyt työsarka on laajentunut. Peltonen on edelleen mukana Raufossin toiminnassa, mutta toimii psyykkisenä valmentajana myös Hollannissa ja Suomessa.
Veikkausliigan entinen maalivahtilupaus sai elokuussa töitä Hollannista, kun naisten pääsarjaseura Heerenveenin suomalaisluotsi Niklas Tarvajärvi halusi vanhan tuttunsa mukaan vahvistamaan valmennustiimiään Peltosen kaltaisella erityisosaajalla.
– Niklas on vaikuttanut seurassa pitkään ja pelasimme samoihin aikoihin Suomen nuorten maajoukkueessa. Lisäksi olen valmentanut hänen poikaansa Niiloa, joka pelaa Ajaxissa. Keskustelimme Niklaksen kanssa ja hän pyysi heti ensimmäiseksi kaudeksi mukaan prosessin aloittamiseksi, Peltonen avaa.
Heerenveen sijoittui viime kaudella kymmenenneksi naisten Eredivisien 12 joukkueen pääsarjassa. Tarvajärven ja Peltosen johdolla seura tavoittelee kuitenkin paikkaa sarjataulukon paremmalta puoliskolta, kun uusi kausi käynnistyy ensi viikolla.
– Seura on iso ja fasiliteetit kohdallaan. Naisten puoleen on haluttu alkaa panostamaan ja sen myötä odotetaan myös menestystä. Siellä on tietysti vielä isompiakin seuroja vastassa, mutta sinne kärkipuolen kahinoihin halutaan.
Peltonen on työskennellyt yli kymmenen vuotta psyykkisenä valmentajana ja keskittynyt pääasiassa miesten jalkapalloon. HJK:ssa hän vietti kolme menestyksekästä vuotta 2020-22 ennen siirtoaan Norjaan. Naisfutarien kanssa töitä on kuitenkin tullut tehtyä aiemmin pelaajayhdistyksen kautta.
– Heidän työmoraalinsa Heerenveenissä on todella kova ja meno hyvin ammattimaista. Norjassa haaste on puolestaan ollut täysin toinen, kun paikka, seura ja resurssit ovat olleet pienempiä.
Suomalaiset ottaneet Hollannin haltuunsa
Hollanti sai kesän aikana lukuisia uusia suomalaisia jalkapallokasvoja.
Huuhkajien laitahyökkääjät Oliver Antman, 23, ja Juho Talvitie, 19, siirtyivät Eredivisiessä pelaavien Go Ahead Eaglesin ja Heracles Almelon riveihin. HJK:n Diogo Tomas ja VPS:n Juho Kilo liittyivät Hollannin divariseura ADO Den Haagiin, kun taas FC Hongan kasvatti Agon Sadiku siirtyi norjalaisesta Rosenborgista FC Emmeniin.
Peltosen ja Tarvajärven lisäksi valmennuspuolella nähtiin sinivalkoista liikehdintää, kun Jarkko Tuomisto sai huippupestin Ajaxin maalivahtivalmentajana. Amsterdamilaisseuran kilpailijan Feyenoordin maalivahtivalmentajana työskentelee puolestaan jo entuudestaan Jyri Nieminen.
– Meillähän on jalkapallon ja ammattilaisten taso nousussa. Pelaajia meillä on ollut Hollannissa aina, mutta nykyään myös oman alansa spesialisteja. Jarkko ja Jyri ovat tietysti siellä ihan etunenässä, Peltonen näkee.
– Se on varmaan monien asioiden summa, miksi suomalaisten määrä maassa kasvaa, mutta on huomattava, että suomalaista jalkapallo-osaamista arvostetaan. Meidän uskottavuus isoissa maissa kasvaa, varsinkin meidän erikoisosaajien kautta.
Vaikka yleinen näkemys on, että Suomen passi on pikemminkin haitta kuin hyöty kansainvälisessä jalkapallossa, haluaa Peltonen todistaa asian olevan toisin. Merkittävämpää on se, miten kielitaito rajoittaa mahdollisuuksia.
– Omassa roolissani on muistettava, että kovin monessa paikassa ei pysty pelkällä englannilla pärjäämään. Saksassa, Ranskassa, Italiassa tai Espanjassa se on esimerkiksi näin. Olenkin siitä hyvin kiitollinen siitä, että olen pystynyt ottamaan jalansijaa Pohjoismaissa ja nyt päässyt Keski-Eurooppaan.
Muovaantunut työnkuva
Suomessa Peltonen työskentelee Seinäjoen Jalkapallokerhon miesten edustusjoukkueen apuna. Kun vyöllä on nyt kolme eri eurooppalaista seuraa, on psyykkisen valmentajan työnkuva muuttunut myös merkittävästi.
Elokuussa Peltonen kertoi olleensa viikon Hollannissa, viikon Norjassa ja joitain päiviä Seinäjoella.
– Lentoja kertyy kyllä, mutta balanssi on mielestäni hyvä. Viikonkin periodin aikana ehtii tekemään paljon.
Peltonen ei ole enää läsnä seurojen jokapäiväisessä arjessa, vaan työ on kääntynyt enempi konsultoinnin suuntaan.
– Ammatillisesti se on oikeastaan hyvä, ettei ole ihan aina paikalla. On parempi tulla vähän sieltä boksin ulkopuolelta, kun pystyn katsomaan asioita eri kulmasta, eikä naama niin sanotusti kulu arjessa.
– Siinä huomaa, että valmentajat ja pelaajat käyttävät minua hyödykseen niinä päivinä ja viikkoina kun olen paikalla. Kaikki haluavat tulla juttelemaan. Käyttöaste oli toki HJK:ssakin päivittäistä, mutta tällä tavalla koen vaikuttavuuden jopa suuremmaksi.
Ennen Peltosen saapumista paikalle seuran muu henkilökunta alustaa häntä aina huolellisesti etukäteen. Päävalmentaja esittää Peltoselle toiveita tai teemoja hänen käsiteltäväksi sille ajalle, kun hän on paikan päällä.
– Pelaajat myös tekevät rohkeasti aloitteita. Itse puolestani tuon omat huomioni mukanani siitä, mitä olen nähnyt ollessani poissa.
Peltonen kuvailee rooliaan psyykkisenä valmentajana hyvin moninaiseksi. Yhteistyö ja joukkueen keskeiset prosessit rakentuvat hyvin paljolti päävalmentajan näkemysten ja toiveiden ympärille, mutta esimerkiksi Raufossissa Peltosen apuja on hyödynnetty aina pelaajarekrytoinnissa asti.
– Se on tärkeä työ ja tarvetta on. Se ei ole vain ongelmakeskeistä, vaan suorituskykyä parantavaa valmentamista. Kyse ei ole vain yksilöiden kanssa työskentelystä vaan koko joukkueen prosessien kehittämistä ja menestyksen luomista.
Kun Peltosen puoleen käännytään, on keskusteluiden kirjo kuitenkin äärimmäisen laaja. Hänet voidaan joskus nähdä jopa kuin joukkueen omana terapeuttina.
– Puhumme yhtä lailla suorituskyvyn parantamisesta, että muista yksittäisistä haasteista. Yksilötasolla se on paljon sitä, että miten kunkin suoritustaso saadaan maksimoitua. Jumpataan asioita esimerkiksi motivaation, itseluottamuksen ja vireystilan parissa, Peltonen avaa.
– Valmennus on suorituskyvyn tukemista, kehittämistä tai optimoimista olosuhteisiin nähden. Enemmän olemme toki tekemisissä jalkapallon parissa, mutta lisäksi voi olla omia haasteista henkilökohtaisessa elämässä, joita ratkomme yhdessä. Olen kuitenkin myös terapeutti koulutukseltani, joten myös terapeuttisia työkaluja on läsnä. Saatamme liikkua valmennuksen ja terapian välimaastossa - mikään ole kiveen hakattua.
Suomessa psyykkisen valmentajan työtä pidetään edelleen aliharjoitettuna ammattina, vaikka Euroopassa alan yleistyminen seuratoiminnassa on jatkuvasti yleistymään päin.
