Viime kevään eduskuntavaalit antavat viitteitä siitä, että tiukat jakolinjat ja vastakkainasettelut eri väestöryhmien välillä saattavat olla kärjistymässä, arvioi tutkijatohtori Aino Tiihonen Tampereen yliopistosta.
Vaalit käytiin pitkälti talousvaaleina, ja nykyinen hallitus–oppositio-asetelma pohjautuu selvästi oikeisto–vasemmisto-jakoon.
Eduskuntavaalitutkimuksen tulosten mukaan 55 prosenttia eli aiempaa useampi SAK:laisten liittojen jäsenistä samastui viime keväänä työväenluokkaan. Osuus oli tuota ennen laskenut eduskuntavaaleissa 2011, 2015 ja 2019. Keskiluokkaan samastuvien osuus oli laskenut edellisvaaleista.
SDP keräsi viime keväänä noiden samojen vuosien kovimman tuloksensa SAK:sta, kun sen jäsenliittoihin kuuluvista 41 prosenttia kannatti sosiaalidemokraatteja. Perussuomalaisten kannatus SAK:n piirissä (19 prosenttia) oli käytännössä samalla tasolla kuin edellisvaaleissa. Kannatus nytkähti selvästi alaspäin sen jälkeen, kun puolueen johdossa tapahtui täysvaihdos vuonna 2017.
SAK tuki kevään vaaleissa kansanedustajaehdokkaita Pro Reilumpi Yhteiskunta -yhdistyksen kautta. Yhdistys jakoi vaalitukea runsaat 630 000 euroa. Tukea saaneista 214 ihmisestä oli perussuomalaisten ehdokkaita kaksi. Muiden nykyisten hallituspuolueiden ehdokkaista kokoomuslaisista tukea sai seitsemän, RKP:läisistä kaksi ja kristillisdemokraateista kolme ehdokasta.
Valtaosa rahoista meni SDP:n (115) ja vasemmistoliiton (60) ehdokkaille.